LuonnonmetsähälytysKorpikäytävä
Suojeluehdotus Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen välille!
Liikahakkuut ja tehometsätalous:
Suurimmat uhkatekijät luonnon moni-
muotoisuudelle ja hiilinieluille
Metsää hakataan enemmän kuin koskaan. Suurin syy etenevälle luontokadolle Suomessa on nykymuotoinen metsätalous: metsien hakkuut ja muut “hoitotoimet”, kuten uudistus- ja kunnostusojitukset sekä istutukset. Metsäluonnon alennustilan lisäksi metsätalous on vastuussa vesistöjen ja soiden huonosta tilasta ja hiilinielun romahduttamisesta.
Jaettu huoli ilmastosta ja luontokadosta
Suomen metsäpolitiikka ja -teollisuus ovat murroskohdassa. Aikamme ennennäkemättömät ilmasto- ja biodiversiteettikriisit haastavat koko yhteiskuntajärjestelmän edustuksellisesta demokratiasta yksilöihin, yhteisöihin, yrityksiin ja järjestöihin.
Suomesta arvioidaan hävinneen 312 lajia. Kuten lajien uhanalaistumiseen, myös häviämiseen ovat usein vaikuttaneet monet syyt yhdessä. Merkittävimpänä häviämisen syynä (ensisijainen syy 68 lajilla) on metsäelinympäristöjen muutokset , erityisesti vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuiden väheneminen, yhtenä häviämisen syynä se on peräti 101 lajilla.
1: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja; 2019
Tutkimustiedon viesti metsien tilasta on selvä: Suomen metsät häviävät ja yksipuolistuvat huolestuttavaa vauhtia. Metsiemme lajeista yli 800 on jo uhanalaisia ja luontotyypeistä 76 % luokiteltu uhanalaisiksi. Vain 6% metsämaasta on pysyvän suojelun piirissä. Viimeiset luonnonmetsät ovat jatkuvan hakkuu-uhan alla ja talousmetsät muistuttavat monimuotoisuudeltaan puupeltoa. 2020-luvun alussa Suomen hiilinielu on romahtanut ennätyshakkuiden takia, joten nettoilmastopäästömme ovat samalla tasolla kuin 30 vuotta sitten.
Hiilinielut elvyttävä hakkuutaso olisi kymmeniä miljoonia kuutioita nykyistä hakkuutasoa pienempi, mutta lainsäädännöllisiä työkaluja hakkuumäärien rajoittamiseen ei ole ehdotuksista huolimatta otettu käyttöön.
Metsätalous nykymuotoisena vähentää tutkitusti lajien elinympäristöjen määrää ja heikentää niiden laatua sekä supistaa metsien hiilinielua ja hiilivarastoa, ollen merkittävin syy monimuotoisuuden köyhtymiselle ja ilmastotavoitteiden romuttumiselle Suomessa. Viime vuosina metsät ovat olleet merkittävä hiilinielu enää Lapissa, kun muualla Suomessa metsät ovat muuttuneet vuodesta 2021 alkaen päästölähteeksi 2.
Samaan aikaan ekokriisi eskaloituu odotettua nopeammin ympäri maapalloa. 1,5 asteen raja —viimeinen turvallinen taso ilmaston kuumentumiselle— rikkoutui jo vuoden 2024 alussa 3, yli kymmenen vuotta aiemmin kuin vielä joitakin vuosia sitten ennakoitiin.
Tekopökkelöt ja säästöpuuryhmät eivät riitä kasvatusmetsien monimuotoisuuden pelastamiseen.
Kansa tahtoo suojelua, teollisuus jarruttaa
Talousmetsissä toteutuva luontokato on mitattu fakta, jota metsäteolliset toimijat eivät ole valmiita myöntämään julkisesti. Yhteiskunnallisen asennemuutoksen on koskettava hakkuumäärien järkevöittämisen lisäksi myös talousmetsien käsittelytapoja ja osan niistä ennallistamista. Ennallistamistoimien tulee painottua valtionmaille, kuntametsiin ja suurten metsäyhtiöiden metsiin, mutta myös yksityisille metsänomistajille on tarjottava tukia ja kannustimia hankkeiden vauhdittamiseksi.
Kiihtyvän luontokadon, romahtaneiden hiilinielujen ja puun riittämättömyyden vuoksi on huutava tarve sellutuotannon supistamiselle, puuston kiertoaikojen pidentämiselle ja vanhojen metsien puun energiapolton lopettamiselle.