Kiitos !

Lataa kuva median käytettäväksi tapahtumasta viestintään. Mainittava "Metsienpuolustus-symposium" ja lähde "Metsäliike | metsaliike.info"

Sunnuntaina 6.4. järjestetty Metsienpuolustus-symposium ja Metsäliikkeen kutsunnat kokosivat Kulttuurikeskus Stoaan runsaan yleisön. Paikalle kokoontui yli 200 metsien puolustajaa ja metsien parissa työskentelevää: metsätutkijoita ja -asiantuntijoita, poliittisia vaikuttajia, journalisteja, taiteilijoita, aktivisteja ja kansalaisia. Paikalle matkustettiin jopa 800 kilometrin päästä. Metsäliike rekrytoi tapahtumassa 50 metsäaktivistia ja yli 20 uutta metsävahtia katsomaan uhattujen valtion luonnonmetsäkohteiden perään.

Symposium kutsui yhteen alan asiantuntijoita ja aktiiveja keskustelemaan metsiensuojelun tilanteesta Orpon hallituksen tutkimustietoa vääristelevän satumetsäkriteeripäätöksen jälkeen. Miltä metsienpuolustustoiminnan tulisi näyttää vuonna 2025?

Keskusteluun osallistuvat tunnetut metsäasiantuntijat: tietokirjailija ja metsänhoitaja Petri Keto-Tokoi, Suomen ympäristökeskuksen Yhteiskunnan muutos -yksikön johtaja ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin varapuheenjohtaja Riikka Paloniemi sekä kokenut metsäaktivisti ja luontokartoittaja Olli Manninen. Lisäksi mukana olivat BIOS-tutkimusyksikön perustajajäsen Antti Majava, luontokartoittaja Ville Murmann, Metsäliikkeen aktiivi Elina Ilves, Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan perustaja Aino Juvonen, ympäristöajattelija Pekko Riihonen, Voima-lehden toimittaja ja Häiriköt-päämajan perustaja Jari Tamminen sekä ympäristötunneasiantuntija Juni Sinkkonen. Maan puolustusvoimat -kollektiivi palkitsi metsäkartoittaja Olli Mannisen arvokkaasta työstään metsäluonnon puolustamiseksi.

Tapahtumassa pidettiin hyvin kriittisiä puheenvuoroja Orpon hallituksen vanhojen metsien kriteereistä, jotka eivät täytä tehtäväänsä metsäluontokadon pysäyttämisessä. Kriteerit, kuten muutkin suojeluun tähtäävät aloitteet Suomessa, joutuvat asiantuntija Petri Keto-Tokoin mukaan ankaraan viherpesukoneeseen, jonka jäljiltä ne kutistuvat, haalistuvat ja vanuttuvat sisällöltään tunnistamattomiksi alkuperäiseen nähden.

Symposiumin järjestänyt Metsäliike yhtyy tähän käsitykseen. Kuten liikkeen aktiivi Lauri Autere metsäpoliittista tilannetta ruotineessa esitelmässä veti yhteen, päättäjät ja metsäteollisuus ovat kriteerien läpirunnomisen myötä täysin tietoisesti pesseet kätensä ja kieltäytyneet vastuunkannosta. Siksi on ymmärrettävä, että vastuu arvokkaista metsistä ja niiden puolustamisesta on nyt kansalaisyhteiskunnalla: tutkijoilla, riippumattomilla asiantuntijoilla, luonnonsuojelijoilla, kansalaisilla ja medialla.

Kelvottomien "satumetsäkriteerien" sijaan metsien suojelijoiden tuleekin keskittyä olemassa oleviin Metso-ohjelman suojelukriteereihin ja niiden mukaisten monimuotoisten, arvokkaiden valtion luonnonmetsien turvaamiseen tutkijoiden, aktivistien ja ihan tavallisten kansalaisten yhteisenä rintamana.

Päivän puheenvuoroissa kuului myös laajalti, että suojelumääräkeskustelun lisäksi tarvitaan keskustelua hakkuumääristä ja -tavoista sekä suomalaisen metsäteollisuuden erityisaseman oikeutuksen kyseenalaistamista. Metsien suojelijoiden on vaadittava ja hankittava lisää valtaa vaikuttaa esimerkiksi Metsähallituksen hakkuumääriin valtion mailla. Metsätalouden erityisoikeudet muihin teollisuudenaloihin nähden on nostettava poliittisen keskustelun polttopisteeseen ja tuotava valokeilaan myös metsäteollisten etujärjestöjen parhaillaan meneillään oleva myyräntyö Suomen ilmastotavoitteiden romuttamiseksi.

Yhteen kokoontuminen ja tilaisuudessa kuullut tarinat raudanlujasta sitoutumisesta loivat toivoa synkkään tilanteeseen. Metsiemme pystyssä pitämiseen tarvitaan monialaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä sekä kaikkien osaamista. Tarvitaan vanhoja keinoja, kuten poliittista vaikuttamista, hallinnollisten valituskeinojen käyttöä ja suoran toiminnan hakkuidenpysäytyksiä, ja niiden lisäksi roppakaupalla uusia. Symposiumissa tuntui vahvana metsien puolustamiseen liittyvä toimintatarmo, jota Metsäliike omalta osaltaan levittää eteenpäin.

Tieteen lisäksi päivän taideohjelma toi näkyväksi metsätunteet ja tarinat. Esiintymässä olivat runoilija Milka Huhtaniemi ja muusikko Mikko Aaltio. Metsäliikkeen kuoro teki debyyttinsä Simo Häklin johdolla. Tapahtumaviikonloppu Stoassa avasi myös Aino Johanssonin kokoaman Tukikohtaaminen-näyttelyn, jossa pääsee tutustumaan muun muassa Luonnonmetsät Sápmi- sekä Luonnonmetsätyöryhmän valtion metsämaiden kartoitustuloksiin. Näyttely on avoinna yleisölle toukokuun alkuun saakka. Lisäksi Stoassa järjestetään tapahtumakokonaisuuteen liittyviä “Keskiviikkokutsunnat” -iltoja keskiviikkoina 23.4 ja 30.4.

TUKIKOHTAAMINEN-näyttely ja kutsunnat Stoalla 4.5. asti