Vaadimme, että
Suomen ja Saamenmaan metsistä

kaikki viimeiset luonnonmetsät suojellaan
30 % metsistä suojellaan maantieteellisesti kattavasti joka puolelta Suomea, edustaen eri metsätyyppejä ja mahdollisimman hyvin keskenään verkottuen
koko maan hakkuutasot lasketaan pysyvästi ekologisesti kestävälle tasolle

Arvokkaat valtionmetsät ja kuntametsät on suojeltava

Ilmastonmuutoksen ja ihmisen maankäyttöhalujen ristipaineessa ahdinkoon ajetun luontomme elonkirjo säilytetään vain suojelemalla riittävästi ja monipuolisesti metsiä tasaisesti ympäri Suomen, jokaisesta maakunnasta.

Samalla, kun metsät ovat arvokkaita elinympäristöjä ja elämän turvasatamia, monilla niistä on myös merkittävä sosiaalinen, virkistyskäytöllinen ja kulttuurillinen merkitys paikallisille yhteisöille. Vaikka elonkirjo on monipuolisinta harvinaistuneissa luonnonmetsissä, myös metsänhoidollista historiaa omaava metsä voi olla paikallisille ekosysteemeille ja yhteisöille suojelun arvoinen. Tutkimustiedon valossa on ilmeistä, että pelkkä vanhojen ja luonnontilaisten metsien sirpaleiden pelastaminen ei riitä luontokadon torjumiseksi, vaan lisäsuojelun piiriin on tuotava myös luonnonmetsien väliset ekologiset käytävät ja monet talouskäyttöä nähneet, mutta ennallistamiskelpoiset metsämaat erityisesti valtionmailta ja kuntametsistä.

Kansainvälisiin suojelusopimuksiin on sitouduttava

Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan ja YK:n biodiversiteettisopimukseen, joiden mukaan 30 % maa- ja merialueista on suojeltava luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, ja 10 % tulee suojella tiukasti. Lisäksi Suomen Luontopaneeli ja EU:n biodiversiteettistrategia linjaavat erikseen, että kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät on suojeltava 1.

Ympäristöjärjestöjen arvion mukaan luonnonmetsiä Suomessa on Saamenmaa mukaan lukien arviolta jäljellä enää alle kymmenys koko metsäalasta. Näistä huomattava osa on vielä suojelematta ja hakkuu-uhan alla, kuten Luonnonmetsätyöryhmän kartoitustyö osoittaa 2. Pelkästään 10 % tiukan suojelutavoitteen täyttyminen vaatisi runsaasti lisää suojeltua metsäalaa 3, ympäristöministeriön esityksen mukaan valtion mailla noin 500 000 hehtaaria 4. Luontopaneelin arvion mukaan koko Suomesta löytyy vähintään yli 800 000 hehtaaria suojelemattomia luonnonmetsiä 5.

Sellaisten metsien kokonaismäärä, joissa on metsänkäsittelystä huolimatta säilynyt katkeamaton lahopuujatkumo, tulee lähivuosina selvittää. Toimet, joilla sopimuksiin kirjattu suojelupinta-alan kasvattaminen toteutetaan, tulee ulottaa luonnonmetsien lisäksi näihin niin sanottuihin jatkumometsiin.

Hakkuutasot laskettava kestäviksi

Jättisellutehtaisiin investoiva metsäteollisuus on viime vuodet hakkauttanut kotoisista metsistämme melkein kaiken mikä irti lähtee. Monissa maakunnissa hakkuumäärät ovat olleet kestämättömän suuria paitsi ekologisesti ja ilmastollisesti, myös jopa teollisuuden oman puuntuotannon jatkuvuuden kannalta. 6

Suomen hiilinielut enää lähinnä pohjoisen metsien varassa – etelässä hakkuut pitävät nielut pitkään heikkoina

Teollisuuden uudet investoinnit uhkaavat heikentää vielä kasvavia pohjoisen hiilinieluja.

YLE, 12.4.2023; yle.fi

Metsäteollinen kestävyys ylitetty

Luonnonvarakeskuksen laskelmiin perustuva suurin ylläpidettävä puuntuotannollinen hakkuumäärä kertoo puuntuotannollisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Kun hakkuut ovat tätä suuremmat, talousmetsien tasainen kasvu ja uudistumiskyky kärsivät ja tulevat "hakkuumahdollisuudet" niissä vähenevät. Metsäteollisuuden ajamat ennätyshakkuut ja suhtautuminen metsiin silkkana raaka-aineena onkin johtanut paitsi ekokriisin syvenemiseen, myös siihen, että tasainen puutarjonta teollisuuden omiin tarpeisiin häiriintyy. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, johon metsäteollisuutta on keskittynyt, on suurimman tuotannollisesti kestävän hakkuumäärän raja ylitetty useana vuonna monella kymmenellä prosentilla.

Ekologinen kestävyys kaukana, mutta toteutettavissa

Ekologisesti kestävällä hakkuutasolla tarkoitetaan puolestaan talousmetsien hakkuumäärien rajaamista tasolle, jossa puun poistuma ei uhkaa heikentää metsäluonnon kokonaistilaa. Ilmastollisesti kestävässä hakkuutasossa on kyse tasosta, joka ylläpitää talousmetsien hiilensidontakyvyn ja hiilivaraston mahdollisimman suurena. Vaatimamme hakkuiden kokonaismäärän maakuntakohtainen rajoitus priorisoisi ekologiset ja ilmastolliset tarpeet ja jättäisi edelleen tilaa metsäteollisuuden toiminnalle rajojen sisällä.

Tällainen elollisten olentojen näkökulmasta kestävämpi ja hiilinielut elvyttävä hakkuutaso on tutkimustiedon mukaan Suomessa kymmeniä miljoonia kuutioita pienempi, kuin viime vuosien noin 70-80 miljoonan kuution hakkuukertymä, jota on ulosmitattu metsävaroistamme. Suomen ympäristökeskus SYKE:n tutkija Sampo Soimakallio on arvioinut 7, että metsistämme saisi hakata vuosittain korkeintaan 55–65 miljoonaa kuutiometriä, jotta hiilinielu ja hiilivarasto eivät pienenisi ja Suomi saavuttaisi ilmastotavoitteensa.

varovaisuusperiaate käyttöön

Metsäliike katsoo, että hakkuiden suunnittelussa osana metsätaloutta ja kaavoitusta on toteutettava EU-oikeuden varovaisuusperiaatetta, jonka mukaan perusteltu esitetty huoli ympäristön vakavasta turmeltumisesta on riittävä syy hidastaa suunnitelmien toimeenpanoa. Arvioidessa hakkuusuunnitelmia, tulee myös jatkuvasti huomioida, millainen heikentävä ja haavoittava vaikutus hakkuilla on sosiaalisesti ja kulttuurillisesti paikallisyhteisöihin. 8

Pinnalla nyt:

Korpikäytävä