Liigečuohppamat ja vuovdedoallu:
Stuorimus áitagat luonddu máŋggahámatvuhtii ja čitnadioksiidda čatnasan
Vuvddiid čullet eambbo go goassege. Stuoramus sivva vuvddiid máŋggahámatvuođa smávvumii lea Suomas dáláš vuovdedoallu – vuovdečuollamat ja earát vuovdedoaimmat dego ođastus- ja divvungrávemat sihke gilvimat. Vuovdeluonddu funes dili lassin vuovdedoallu hehtte čitnadioksiidda čatnaseami ja lea sivalaš maid čázádagaid ja ábiid funes dillái.
Oktasaš fuolla dálkkádagas ja luonddu máŋggahámatvuođas
Suoma vuovdepolitihkka ja -industriija leat doajáhatáiggis. Dánáigásaš dálkkádat- ja biodiversitehtakriissat hástalit oppa servodatsystema.
Suomas árvudit jávkan 312 šlája. Seamma láhkai go áitatvulošvuođain maid jávkamiin sivat leat dávjá máŋggat. Mávssoleamos sivva lea vuovdeeallinbirrasaid rievdan nappo eandalitge boares vuvddiid sihke stuorra ja mieskan muoraid unnáneapmi. Vuovdeeallinbirrasaid rievdan lea primárasivvan 68 šlájas ja oktan sivvan juobe 101 šlájas. 1: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja; 2019.
Dutkandiehtu lea čielggas; Suoma vuovddit jávkat ja šaddet ovttaláganin hui johtilit. Vuvddiideamet šlájain badjel 800 lea juo áitatvuloš ja luondotiippain 76 % lea juogustan áitatvulošin. Dušše 6 % vuovdeviidodagas lea bistevaš suodjaleami vuolde. Máŋimuš luondduvuovddit leat duojásii bahávárra čuollajuvvot. 2020-logu álggus čitnadioksiidda čatnáseapmi gahčai Suomas máđohis čuollamiid dihte, ja danin Suoma dálkkádatgássaid luoitin lea seamma dásis go 30 jagi áigi.
Vai čitnadioksiida čatnasivččii doarvái, galggašedje čuollat logiid miljovnnaid guđahasmehteriid uhcit go dál. Goittotge evttohusaid fuolakeahttá lága eai leat divvon gáržudit čuollamiid.
Dálá vuovdedoalu leat dutkan geahpida šlájaid eallinbirrasaid meari ja fuonida daid dási. Maŋimuš jagiid vuovddit leat čatnan čitnadioksiidda dušše Sámis, Suomas vuovddit álget jagis 2021 luoitit čitnadioksiidda badjel dan maid čatnet 2.
Seamma áigge ekokriisa vearrána árvalusaid johtilut miehtá máilmmi. 1,5 gráda rádji – maŋimuš dorvvolaš rádji dálkkádatliegganepmii – cuovkanii jo jagi 2024 álggus. 3 Dat dahpáhuvai badjel logi jagi ovdal go vel moadde jagi áigi jurdet.
Olbmot hálidit suodjaleami, industriija goahcá
Vuovddiid máŋggahámatvuođi fuotnáneapmi lea duohtaášši man vuovdeindustriija ii mieđit albmosii. Servodatlaš miellaguottut galget rievdat sihke čuollanmeriid hárrái ahte maid dan hárrái, ahte juoiddáid vuvddiid galget ovddeštit. Ovddemustá stáhta vuovddit, gieldda vuovddit ja stuorra fitnodagaid vuovddit galggašedje ovddeštuvvot, muhto maid priváhtta vuovdeeaiggádiidda galggašedje fállat doarjagiid ja oldehagaid, vai prošeavttat jođálnuvaledje.
Lea stuorra dárbu unnidit sellulosá buvttadeami ja boares vuvddiid boaldima energiijan.
Kiitos Symposium
