Metsävahtitoiminta

Metsävahtitoimintaan pääsee parhaiten mukaan metsävahtikoulutuksen kautta. Tulevat koulutukset ja ilmoittautumislinkit löytyvät Metsäliikkeen osallistu-sivulta

Voit ilmoittautua mukaan myös täyttämällä tämän lomakkeen. (jos lomakkeen kanssa on ongelmia, voit myös laittaa sähköpostia osoitteeseen metsaliike at proton. me)

Pääset mukaan metsävahtien ryhmään ja tekemään yhteistyötä muiden metsävahtien kanssa. Vahdittaviin metsiin tutustuminen onnistuu infopakettien ja karttojen kautta.

Metsän tunnetuksi tekeminen auttaa metsän suojelussa! Mitä enemmän metsällä on mainetta ja puolustajia, sitä vahvempi suoja sillä on!

• Kerro, että metsä on uhattuna!
• Hanki metsälle lisää ystäviä, esim. lintuharrastajat, Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys.
• Hanki lisätietoa metsästä, esim. googlaamalla voi löytyä luontoselvityksiä.
• Someta metsästä omissa kanavissasi tai tarjoa postausta Metsäliikkeelle.
• Kirjoita mielipidekirjoitus tai pyydä toimittaja mukaan metsäretkelle tai tekemään juttu metsästä.
• Ole yhteydessä päättäjiin ja Metsähallitukseen.
• Julkkis: ryhdy Metsäkummiksi! Ota yhteyttä metsaliike @ proton . me

Tallenne Greenpeacen Metsävahti-koulutuksesta (30min). Tallenteessa on ohjeet esim. hakkuusuunnitelmien tarkasteluun metsäkohteiden karttarajaukseen vertaamalla, lähtien kohdasta 16:40.

• Greenpeace: 201 luonnonmetsää ja Luonnonmetsä-työryhmän raportit I-III
• Maanmittauslaitoksen karttapalvelu Karttapaikka
• Metsähallituksen karttapalvelu Retkikartta , täältä näet valtion metsäomistuksen ( Metsätalouden monikäyttömetsät -karttataso)
• Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna , josta löydät monenlaista tietoa metsistä.
• Ympäristöjärjestöjen Metsäkartat-palvelu
• Tarkka-satelliittikuvapalvelu . Satelliittikuvien avulla voit tarkistaa etänä, onko vahtimassasi metsässä toteutettu hakkuita.
• Luontovahti-palvelusta löydät kaikki Luonnonmetsätyöryhmän kartoittamat metsät ja niihin osuvat hakkuuilmoitukset. Voit tilata hakkuuilmoituksista myös hälytykset sähköpostiisi.

Peuron ja Ala-Karttimon rannoille sekä Karttimojoen varteen sijoittuva vanhojen metsien ketju yhdistää toisiinsa Kalevalapuistoon kuuluvat Martinselkosen ja Öllörinsärkän suojelualueet. Metsät ovat yli 120-vuotiaita tuoreen ja kuivahkon kankaan kuusi- ja mäntymetsiä. Ne ovat saaneet kehittyä rauhassa nykyaikaisen metsätalouden ulkopuolella, eikä merkkejä vanhoista harsinnoistakaan monin paikoin juuri näy. Vanhoja puuyksilöitä on paljon, ja lahopuuta on jopa useita kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Jättimäisiä keloja kohoaa kuusikon yläpuolelle. Osa metsistä on kosteita ja korpisia. Alueelta on tehty 176 havaintoa uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista. Greenpeace

Iso-Valkeisen rantakaistaleet ovat kapeita, aiemmissa hakkuissa jätettyjä vesistöjen suojavyöhykkeitä, lähes kulisseja. Nyt nämä pienet luonnontilaisen kaltaiset vanhat männiköt aiotaan avohakata käytännössä kokonaan, koska Metsähalllitus on jostain syystä muuttanut suojavyöhykkeitä koskeavia ohjeitaan. Hakkuun kohteena on myös kokonaan aiemmin säästetty muutaman hehtaarin järveen pistävä ehjä niemi. Järven itälaidalla kulkee UKK-retkeilyreitti kapealla kahden vesistön välisellä kannaksella – sekin aiotaan avohakata. Greenpeace

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Harvennushakkuita nykymetsätaloudelta aiemmin säästetyissä 70–160 metriä leveissä järvenrantakaistoissa. Pääosin mäntyvaltaista, paikoin kuusivaltaista vanhaa luonnonmetsää. Aiemmista hakkuista huolimatta valtapuustossa huomattavan paljon yli 200-vuotiaita mäntyjä ja kuusia, joukossa myös järeitä aihkeja. Erittäin järeääkin keloa löytyy jonkin verran. Lahopuun määrä vaihtelee voimakkaasti, välillä 5–30 m3/ha. Keskimäärin lahopuuta arviolta 15 m3/ha. Jatkumo lahopuun laadun osalta hyvä, mistä kertoo jo lajistokin. Elävä puusto voimakkaan eri-ikäisrakenteista. Kohteella on erittäin runsas vanhojen metsien uhanalainen ja silmälläpidettävä lajisto, peräti 16 eri uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymää joista 40 havaintoa. Greenpeace

Nuoresta iästä huolimatta suojelullisesti arvokas metsä, jossa esiintyy uhanalaisia ja vanhaa metsää indikoivia lajeja. Vaatelias lajisto kertoo hyvästä lehtipuuston ja lahopuun jatkumosta. Metsä kytkeytyy ympäröiviin vanhempiin metsiin, joissa esiintyy mm. liito-oravaa.

Alueelle ilmoitettu lokakuussa 2025 paljon hakkuita, joista useat harvennushakkuut ja yksi avohakkuu osuu luonnonmetsätyöryhmän rajauksen alueelle.

Peurajärven alue sijaitsee Hiidenportin kansallispuiston ja Paistinvaaran vanhojen metsien suojelualueen välissä, joten sen merkitys ekologisena yhteytenä on suuri. Metsistä suurin osa on harjujen ja rantojen luonnehtimia, vähintään Metso 2-luokan erirakenteisia männiköitä, joiden ikä vaihtelee arviolta 100 ja 150 vuoden välillä. Etenkin rannoilta löytyy satojen vuosien ikäisiä aihkimäntyjä ja keloja. Luonnonmetsistä suurin osa kuuluu suosittuun Peurajärven virkistysalueeseen. Kohteen metsissä havaittiin 6 uhanalaista, 7 silmälläpidettävää ja 3 muuta vanhojen metsien lajia. Lisäksi havaittiin vaarantunut pyy sekä silmälläpidettävät pohjansirkku ja järripeippo. Alueelle on suunniteltu laajat hakkuut, joita vastustavat mm. paikalliset partiolaiset ja retkeilijäyhdistys. Greenpeace

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Haapavaaran länsirinteen tuoreet ja kuivahkot kankaat ja Viinasuon räme ovat paikoin kallioisia, mutta melko järeäpuustoisia männiköitä, joissa esiintyy ylispuina suuria kilpikaarnaisia petäjiä ja kuusen alikasvos on paikoin runsas. Puuston ikä on paikoin 180 vuotta. 2010-luvun hakkuut ovat supistaneet alueen luonnonmetsien pinta-alaa huomattavasti. Jäljellä olevat metsät täyttävät Metso-ohjelman kriteerit pääosin luokassa 1, osin luokassa 2. Kohteella havaittiin 4 vaarantunutta, 6 silmälläpidettävää ja 2 vanhojen metsien indikaattorilajia. Greenpeace

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Esimerkkikohde rajautuu Kermajärven Natura-alueeseen sen kaakkoisosassa. Kohde on osa laajempaa Takkaniemen-Hyövynniemen luonnoltaan arvokasta suojelematonta valtionmaakokonaisuutta. Hakkuualueilla on runsaasti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymiä: yhteensä niiltä on tehty 31 havaintoa 11 eri vanhojen metsien lajista, mm. vanhojen metsien ikoninen tyyppilaji raidankeuhkojäkälä sekä hömö- ja töyhtötiainen. Greenpeace

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde tunnetulla kuukkelialueella. Avohakkuuilmoitukset tehty lokakuussa 2023. Hakkuualueella silmälläpidettävä laji kuusenhäivelö ja vieressä samassa metsikössä paljon muita uhanalaisia lajeja. Hakkuu pirstoo jo muutenkin pieniä vanhan metsän laikkuja, jotka täyttävät Metso-kriteerit. Avohakkuita tehdään myös Pitkä-Kohman järveen laskevilla rinteillä. Greenpeace

Pieni Metso-kriteerit täyttävä järeä ja rehevä, paikoin runsaslahopuustoinen rantakuusikko avohakataan, koska valtio ei halua jättää tätä laajalla alueella ainoaa vanhapuustoista alle kahden hehtaarin metsänriekaletta pystyyn. Aiheesta on keskusteltu Metsähallituksen ja LUKE:n kanssa useaan otteeseen. Laitokset ovat todenneet, että luontokato ja Metso-kriteerit eivät koske heitä tässäkään tapauksessa. Avohakkuun keskelle jätetään monimuotoisuuskulissiksi pieni soistunut painanne, jonka pienilmasto ja valaistusolosuhteet menevät pilalle. Greenpeace

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus, noin 14 hehtaaria avohakataan käytännössä kokonaan isoksi aukoksi. Silmälläpidettävät lajit: korpiluppo ja kuusenhäivelö. Metso 1-korpea, joka luonnontilaistuu hyvää vauhtia niin vesitalouden kuin puustorakenteenkin suhteen. Greenpeace

Vaarantuneen töyhtötiaisen elinympäristön hakkuu. Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde on monen muunkin punaisen kirjan lajin elinympäristö. Greenpeace

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Pieni, alle kolmen hehtaarin kokoinen Metso-kriteerit täyttävä laikku keskellä hakattuja talousmetsiä. Noin puolet avohakataan, vaikka kohde on täynnä punaisen listan lajeja. Esimerkiksi kantoraippasammal jää 10 metriä avohakkuun reunasta eli luvassa pienilmaston kuivuminen. Greenpeace

Pienenpieni kolmen hehtaarin rajaus josta poimintahakataan noin puolet. Alueellisesti uhanalainen kuusenneulajäkälä, silmälläpidettävä silomunuaisjäkälä, erittäin uhanalainen hömötiainen. Greenpeace

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Turvekangas-suo-soistuma-kangas-mosaiikkia, järeää puustoa ja järeääkin lahopuuta, vähintään selkeästi Metso 2 ja osin 1-kriteerit täyttäviä. Paikoin suojeluperusteena hydrologia ja suojavyöhyke suolle. Suohon laskeva rinne on jäkälikkökangas, jossa runsaasti järeitä ylispuita. Erinomaisen tärkeä laidun esimerkiksi metsäpeuralle. Greenpeace

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Pienialainen kohde, joka sisältää suojavyöhykkeen. 4,5 hehtaarin kohde hakataan käytännössä kokonaan. Uhanalaisten hömö- ja töyhtötiaisen elinympäristöä, Metso 2-metsää. Sekapuusto, kosteista painanteita (nk. soistumia, eli pieniä korpilaikkuja). Korpilaikut Metso 1 ja vähän ojaksi oikaistun puron varressakin ykköstä. Lahopuuta 5–10m3 pääosin, hyvin eri lahoasteet. Aukon laidassa enemmänkin tuulenkaatoja. Greenpeace

Pieni luonnonmetsätyöryhmän osin kartoittama, osin jatkoselvitykseen kirjattu kohde, jossa avo- ja harvennushakkuusuunnitelma. Uhanalainen hongantorvijäkälä ja alueellisesti uhanalaiset hentoneulajäkälä ja rakkosammal. Greenpeace

Vain viisi kilometriä Riihimäen keskustasta itään sijaitsevan kohteen metsät täyttävät Metso 1- ja 2-arvoluokkien kriteerit. Kohteella on runsaslahopuustoista, monin paikoin rehevää metsää, jopa lehtoa, ja yli 300 metriä Vantaanjoen rantametsää, mikä lisää suojelu- ja monimuotoisuusarvoja huomattavasti.

Kohteella on tehty runsaasti havaintoja uhanalaisista tai vanhaa metsää indikoivista lajeista: vaarantunut aarnisammal, alueellisesti uhanalainen rakkosammal, silmälläpidettävä norjantorvijäkälä sekä indikaattorilajit ruoste- ja rusokääpä. Greenpeace

Virolahden Juurikkasuolla on pääosin tuoreen ja kuivahkon kankaan männikköä sekä runsaspuustoista korpimetsää. Metsät täyttävät Metso-ohjelman suojelukriteerit luokissa 2 ja paikoin 1. Juurikkasuon eheä kokonaisuus on seudun pirstoutuneessa metsämaisemassa suojelullisesti hyvin arvokas.

Luonnonarvoiltaan arvokkaisiin metsiin ei ylipäänsä tulisi enää kohdistaa hakkuita Kaakkois-Suomessa, jossa metsiensuojeluaste on maan matalimpia. Tämä tilanne lisää Juurikkasuon suhteellista merkitystä.

Juurikkasuon hakattavaksi suunnitellulta osalta tunnetaan kolme uhanalaisen rakkosammalen esiintymää sekä silmälläpidettävä norjantorvijäkälä. Greenpeace

Uudenmaan arvokkaimpia vanhojen metsien lintualueita. Luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi useiden vuosien linnustoseurantojen tuloksena. Hömö- ja töyhtötiainen, kanahaukka, monia muita uhanalaisia ja vanhojen metsien lintulajeja vahvoina pesivinä kantoina. Paljon alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisia sammal- ja jäkälälajeja. Greenpeace

Ympäristöjärjestöjen kartoittama kohde. Pieni Metso-kriteerit täyttävä erittäin runsaslahopuustoinen kuusikko jossa avohakkuusuunnitelma. Greenpeace

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Runsaslahopuustoinen Metso-kriteerit täyttävä vanha kuusikko, avohakkuu tulossa. Greenpeace