Tule mukaan vahtimaan metsiä,
estetään yhdessä luonnonmetsien hakkuut!
Metsäliike järjestää metsävahtitoimintaa, jossa vahditaan hakkuu-uhan alla olevia monimuotoisia luonnonmetsiä ja muita arvometsiä.
Vahdittavat kohteet ovat pääosin Luonnonmetsätyöryhmän asiantuntijoiden kartoittamia, valtion mailla sijaitsevia monimuotoisia metsiä, joista on löytynyt uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien sekä suojelullisesti arvokkaiden metsien indikaattorilajien esiintymiä. Metsähallitus ei ole tunnustanut.
Luonnonmetsätyöryhmän tieteellisin perustein kartoittamien luonnonmetsien suojelullista arvoa. Näin ollen valtio ei ole suostunut suojelemaan niitä, vaan vetoaa muun muassa Orpon hallituksen poliittisiin vanhojen metsien kriteereihin, joita useat luonnonmetsät eivät täytä. Suomen ympäristökeskus on kuvannut kriteerejä tieteellisen tiedon tarkoitushakuiseksi vääristelyksi.
Mitä metsävahdit tekevät?
Metsävahdit vahtivat metsiä etänä seuraamalla hakkuuilmoituksia esimerkiksi Luontovahti-palvelussa ja tarkkailemalla satelliittikuvia. Lisäksi vahdit käyvät metsissä etsimässä merkkejä alkavista hakkuista sellaisissa kohteissa, joissa on voimassa oleva hakkuuilmoitus. Merkkejä voivat olla esimerkiksi nauhat puissa, auratut tai kunnostetut metsätiet tai paikalle tuodut metsäkoneet.
Joskus hakkuita ei saada estettyä ja silloin Metsäliikkeen keinovalikoimaan kuuluu vielä hakkuiden tuominen julkisuuteen sekä puiden seuraaminen. Elokuussa 2025 Metsäliike seurasi Suomussalmella sijaitsevasta Kaupinvaaran luonnonmetsästä hakattua puuta ja jäljitti kuorman matkan UPM:n sellutehtaalle saakka. Asia nousi julkisuuteen ja sekä metsäyhtiöt että Metsähallitus saivat tapauksen myötä kyseenalaista julkisuutta.
Yksi metsävahtitoiminnan ansioista onkin sen luoma pelotevaikutus. Luontokatohakkuut ovat metsäteollisuuden muutenkin ryvettyneen maineen kannalta ongelmallisia. Metsävahdit tekevät vahdittuja metsiä tunnetuiksi paikallisesti, somessa ja mediassa myös ennen kiistahakkuiden alkamista. Metsävahtitoiminta voi parhaimmassa tapauksessa jopa ennaltaehkäistä hakkuiden suunnittelemista luonnonmetsiin. Mitä tunnetumpi metsä on, sitä paremmin se on turvassa.
Liittyminen ja
käytänteet
pääpiirteissään
Metsävahtitoimintaan pääsee parhaiten mukaan metsävahtikoulutuksen kautta. Tulevat koulutukset ja ilmoittautumislinkit löytyvät Metsäliikkeen osallistu-sivulta
Voit ilmoittautua mukaan myös täyttämällä tämän lomakkeen. (jos lomakkeen kanssa on ongelmia, voit myös laittaa sähköpostia osoitteeseen metsaliike at proton. me)
Pääset mukaan metsävahtien ryhmään ja tekemään yhteistyötä muiden metsävahtien kanssa. Vahdittaviin metsiin tutustuminen onnistuu infopakettien ja karttojen kautta.
Tee metsää
tunnetuksi
Metsän tunnetuksi tekeminen auttaa metsän suojelussa! Mitä enemmän metsällä on mainetta ja puolustajia, sitä vahvempi suoja sillä on!
- Kerro, että metsä on uhattuna!
- Hanki metsälle lisää ystäviä, esim. lintuharrastajat, Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys.
- Hanki lisätietoa metsästä, esim. googlaamalla voi löytyä luontoselvityksiä.
- Someta metsästä omissa kanavissasi tai tarjoa postausta Metsäliikkeelle.
- Kirjoita mielipidekirjoitus tai pyydä toimittaja mukaan metsäretkelle tai tekemään juttu metsästä.
- Ole yhteydessä päättäjiin ja Metsähallitukseen.
- Julkkis: ryhdy Metsäkummiksi! Ota yhteyttä metsaliike @ proton . me
Metsävahdin
linkit ja vinkit
Tallenne Greenpeacen Metsävahti-koulutuksesta (30min). Tallenteessa on ohjeet esim. hakkuusuunnitelmien tarkasteluun metsäkohteiden karttarajaukseen vertaamalla, lähtien kohdasta 16:40.
- Greenpeace: 201 luonnonmetsää ja Luonnonmetsä-työryhmän raportit I-III
- Maanmittauslaitoksen karttapalvelu Karttapaikka
- Metsähallituksen karttapalvelu Retkikartta , täältä näet valtion metsäomistuksen ( Metsätalouden monikäyttömetsät -karttataso)
- Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna , josta löydät monenlaista tietoa metsistä.
- Ympäristöjärjestöjen Metsäkartat-palvelu
- Tarkka-satelliittikuvapalvelu . Satelliittikuvien avulla voit tarkistaa etänä, onko vahtimassasi metsässä toteutettu hakkuita.
- Luontovahti-palvelusta löydät kaikki Luonnonmetsätyöryhmän kartoittamat metsät ja niihin osuvat hakkuuilmoitukset. Voit tilata hakkuuilmoituksista myös hälytykset sähköpostiisi.
Metsävahtikohteet
Pohjois-Suomi
Pohjois-Pohjanmaa
Hoikanvaara
Taivalkoski
Vitikko-Raatevaara, Pudasjärvi
Viisiosainen kohde, yhteispinta-ala 25 hehtaaria.
Useita uhanalaisia ja punaisen listan lajeja, joista osa keinotekoisesti liian pienille säästökuvioille rajattu pois hakkuusta ja osa jätetty suoraan hakkuualueelle; mm. hömötiaisen, kantoraippasammalien ja kuusenneulajäkälän elinympäristö sekä pirstotaan että osittain hakataan kokonaan. Greenpeace
Saarijärvi, Reisjärvi
Reisjärvellä on koko kunnan alueella vain neljä Luonnonmetsätyöryhmän löytämää kohdetta. Niiden yhteispinta-ala on vaatimaton 25 hehtaaria. Paras niistä on Saarijärven pohjoisrannalla. Siellä on luonnontilaisen kaltaisia vanhoja, noin 150-vuotiaita männiköitä pienen lammen, järven ja suon lomassa. Pitkästä lahopuujatkumosta kertoo löydetty silmälläpidettävä sirppikääpä. Greenpeace
Iso Asikkamäki, Pyhäjärvi
2026 hakattavaksi ilmoitetut metsät täyttävät asiantuntijalausunnon mukaan boreaalisen luonnonmetsän luontotyypin kriteerit aiemmista harvennuksista huolimatta. Kohteella on runsas uhanalainen ja punaisen listan lajisto, useita kymmeniä havaintoja. Greenpeace
Kainuu
Karttimonjoki /
Peuro-Ala-Karttimo,
Suomussalmi
Peuron ja Ala-Karttimon rannoille sekä Karttimojoen varteen sijoittuva vanhojen metsien ketju yhdistää toisiinsa Kalevalapuistoon kuuluvat Martinselkosen ja Öllörinsärkän suojelualueet. Metsät ovat yli 120-vuotiaita tuoreen ja kuivahkon kankaan kuusi- ja mäntymetsiä. Ne ovat saaneet kehittyä rauhassa nykyaikaisen metsätalouden ulkopuolella, eikä merkkejä vanhoista harsinnoistakaan monin paikoin juuri näy. Vanhoja puuyksilöitä on paljon, ja lahopuuta on jopa useita kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Jättimäisiä keloja kohoaa kuusikon yläpuolelle. Osa metsistä on kosteita ja korpisia. Alueelta on tehty 176 havaintoa uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista. Greenpeace
Harsuvaarat, Suomussalmi
Iso-Valkeinen, Kuhmo
Iso-Valkeisen rantakaistaleet ovat kapeita, aiemmissa hakkuissa jätettyjä vesistöjen suojavyöhykkeitä, lähes kulisseja. Nyt nämä pienet luonnontilaisen kaltaiset vanhat männiköt aiotaan avohakata käytännössä kokonaan, koska Metsähalllitus on jostain syystä muuttanut suojavyöhykkeitä koskeavia ohjeitaan. Hakkuun kohteena on myös kokonaan aiemmin säästetty muutaman hehtaarin järveen pistävä ehjä niemi. Järven itälaidalla kulkee UKK-retkeilyreitti kapealla kahden vesistön välisellä kannaksella – sekin aiotaan avohakata. Greenpeace
Paljakka, Suomussalmi
Lampokangas, Yli-Vuokki Suomussalmi
Lampokankaalla on 19 hehtaaria avohakkuuilmoituksia, joista osa on selkeästi luonnonmetsää. Hakkuualueisiin kuuluu harvahkon oloisten männikköjen lisäksi mm. kuusivaltaisia ja sekapuustoisia, luonnontilaisen kaltaisia 129-153 ja 154-178- vuotiaita metsiä, jotka ovat lukuisten uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Näihin kuuluvat esimerkiksi uhanalaiset vanhojen, varjoisten kangasmetsien ja korpien laji kantoraippasammal sekä aarninappu ja metsälovisammal. Greenpeace
Karhuviidanmaa, Suomussalmi
Jälleen kerran ollaan paikassa, jossa luonnonsuojelualue on rajattu avosuolle, ja suon laidan aiemmissa avohakkuissa säästynyt reunametsä on jätetty ulos suojelualueesta. Metsää on aiemmin käsitelty hakkuilla, mutta luonnonmetsän piirteitä on edelleen riittävästi, eikä kohde parane hakkuilla. Greenpeace
Kaupinlampi, Suomussalmi
Vanhaa metsää suoraan Riuskanselkosen suojelualueeseen rajautuen kohdassa, jossa suojelualueen rajaus on tyypillisen suomalaisen epätieteellinen, viivasuoraan rajattu: on suojeltu puuton avosuo jota mikään ei uhkaa, ja jätetty suon reunametsät suojelematta. Greenpeace
Portinvaara / Haaposensuo, Suomussalmi
154-178-vuotiasta metsää jossa runsaasti vanhojen metsien tunnusmerkkejä kuten kilpikaarnaisia aiempien puustosukupolvien mäntyjä, keloja, lahopuuta, naavaa ja luppoa. Noin 9 hehtaaria avohakkuita Metsähallituksen suunnitelmakartoilla. Greenpeace
Tihkuvaara, Suomussalmi
Vanhaa metsää kahtena eri saarekkeena, joista toinen rajautuu suoraan viereiseen suojelualueeseen luonnontilaisen suon erottamana. Runsaasti lahopuuta niin että näkyy talvella hangen päällekin ja luonnontilaisen kaltainen rakenne, keski-ikä 154-178 vuotta ja seassa aiempien puustosukupolvien kilpikaarnaisia mäntyjä joista ei kaikista riitä kädet ympäri. Aiotut avohakkuut 3,3 hehtaaria. Greenpeace
Hyödynaho, Hyrynsalmi
Luonnonmetsätyöryhmän rajaus, joka käytännössä kokonaan menossa avohakattavaksi, keskelle tehdään pienenpieni harvennusläntti. Laajalla alueella ainoa vanhapuustoinen saareke valtavien läpihakattujen nuorten ja yksipuolisten talousmetsien keskellä. Greenpeace
Kivijärvi, Ristijärvi
Kivijärven metsät ovat osa Luonnonmetsätyöryhmän raportissa 3/2022 esiteltyä Kuhmon ja Ristijärven rajamailla sijaitsevaa kohdetta nimeltään Sutisenjärvi-Kivijärvi. Nyt uudet avohakkuut uhkaavat Kivijärven länsipuolen metsiä kuukkelin ja hömötiaisen elinympäristössä. Greenpeace
Hevoshuuhdinsuo-Vuosilukulampi, Kuhmo
Vuosangan ampuma-alueella sijaitsevan Vuosilukulammen maastossa on noin 25 hehtaaria Luonnonmetsätyöryhmän kartoittamaa luonnonmetsää ja niihin liittyen muutama hehtaari ympäristöjärjestöjen rajauksiin sisältyvää käsitellympää vanhapuustoista metsää suojavyöhykkeeksi. Greenpeace
Lappi
Laukkujärvi, Posio
Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Harvennushakkuita nykymetsätaloudelta aiemmin säästetyissä 70–160 metriä leveissä järvenrantakaistoissa. Pääosin mäntyvaltaista, paikoin kuusivaltaista vanhaa luonnonmetsää. Aiemmista hakkuista huolimatta valtapuustossa huomattavan paljon yli 200-vuotiaita mäntyjä ja kuusia, joukossa myös järeitä aihkeja. Erittäin järeääkin keloa löytyy jonkin verran. Lahopuun määrä vaihtelee voimakkaasti, välillä 5–30 m3/ha. Keskimäärin lahopuuta arviolta 15 m3/ha. Jatkumo lahopuun laadun osalta hyvä, mistä kertoo jo lajistokin. Elävä puusto voimakkaan eri-ikäisrakenteista. Kohteella on erittäin runsas vanhojen metsien uhanalainen ja silmälläpidettävä lajisto, peräti 16 eri uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymää joista 40 havaintoa. Greenpeace
Akonvaara, Posio
Voimassaolevia hakkuusuunnitelmia Veresahon ja Syrjälamminahon osa-alueella, Akonvaaran-Aneenvaaran suojelualueesta aikanaan ilman perusteita pois jätetyissä alarinteiden metsissä. Reheviä, osin lehtomaisia kuusivaltaisia metsiä, paljon lähdevaikutusta. Käyttöhistoriaa on, mutta metsissä säilynyt luonnontilaisuuden elementtejä hyvin ja ne ovat nyt luonnontilaistumassa nopeasti. Lehtipuuarvoja hyvin. Runsas punaisen listan lajisto, mm. aarninappu ja kantoraippasammal sekä metso. Greenpeace
Käyrästunturi, Rovaniemi
Lomperovaara, Rovaniemi
Vittaoja, Rovaniemi
Yli-Säynäjävaara, Rovaniemi
Harrivaara, Rovaniemi
Saari-Jouttiselkä, Rovaniemi
Itä-Suomi
Pohjois-Karjala
Vaikkojoki, Juuka
Kohmansalo, Heinävesi
Kohmansalon metsät Heinäveden ja Leppävirran rajalla ovat pieniä luonnonmetsien rippeitä laajassa maisemassa. Luonnonmetsätyöryhmän rajaamaan kohteeseen sisältyy useita osa-alueita. Kohmansalon Luukonlahdella kahden hehtaarin avohakattavaksi merkitty rinne on kokonaisuutena Metso 2-luokkaa, aivan itäreunaltaan lähempänä Metso 1:stä. Kuviolla uhanalaiset kantoraippasammal ja hömötiaisia. Greenpeace
Iso Hovivaara, Lieksa
Nuoresta iästä huolimatta suojelullisesti arvokas metsä, jossa esiintyy uhanalaisia ja vanhaa metsää indikoivia lajeja. Vaatelias lajisto kertoo hyvästä lehtipuuston ja lahopuun jatkumosta. Metsä kytkeytyy ympäröiviin vanhempiin metsiin, joissa esiintyy mm. liito-oravaa.
Alueelle ilmoitettu lokakuussa 2025 paljon hakkuita, joista useat harvennushakkuut ja yksi avohakkuu osuu luonnonmetsätyöryhmän rajauksen alueelle.
Peurajärvi, Nurmes
Peurajärven alue sijaitsee Hiidenportin kansallispuiston ja Paistinvaaran vanhojen metsien suojelualueen välissä, joten sen merkitys ekologisena yhteytenä on suuri. Metsistä suurin osa on harjujen ja rantojen luonnehtimia, vähintään Metso 2-luokan erirakenteisia männiköitä, joiden ikä vaihtelee arviolta 100 ja 150 vuoden välillä. Etenkin rannoilta löytyy satojen vuosien ikäisiä aihkimäntyjä ja keloja. Luonnonmetsistä suurin osa kuuluu suosittuun Peurajärven virkistysalueeseen. Kohteen metsissä havaittiin 6 uhanalaista, 7 silmälläpidettävää ja 3 muuta vanhojen metsien lajia. Lisäksi havaittiin vaarantunut pyy sekä silmälläpidettävät pohjansirkku ja järripeippo. Alueelle on suunniteltu laajat hakkuut, joita vastustavat mm. paikalliset partiolaiset ja retkeilijäyhdistys. Greenpeace
Haapavaara, Nurmes
Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Haapavaaran länsirinteen tuoreet ja kuivahkot kankaat ja Viinasuon räme ovat paikoin kallioisia, mutta melko järeäpuustoisia männiköitä, joissa esiintyy ylispuina suuria kilpikaarnaisia petäjiä ja kuusen alikasvos on paikoin runsas. Puuston ikä on paikoin 180 vuotta. 2010-luvun hakkuut ovat supistaneet alueen luonnonmetsien pinta-alaa huomattavasti. Jäljellä olevat metsät täyttävät Metso-ohjelman kriteerit pääosin luokassa 1, osin luokassa 2. Kohteella havaittiin 4 vaarantunutta, 6 silmälläpidettävää ja 2 vanhojen metsien indikaattorilajia. Greenpeace
Takkaniemi-Keskisalo / Hyövynlahti, Heinävesi
Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Esimerkkikohde rajautuu Kermajärven Natura-alueeseen sen kaakkoisosassa. Kohde on osa laajempaa Takkaniemen-Hyövynniemen luonnoltaan arvokasta suojelematonta valtionmaakokonaisuutta. Hakkuualueilla on runsaasti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymiä: yhteensä niiltä on tehty 31 havaintoa 11 eri vanhojen metsien lajista, mm. vanhojen metsien ikoninen tyyppilaji raidankeuhkojäkälä sekä hömö- ja töyhtötiainen. Greenpeace
Valkeisneva/Polvijärvi, Heinävesi
Saunamäki / Sahanlahti, Heinävesi
Pohjois-Savo
Korppinotko, Leppävirta
Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde tunnetulla kuukkelialueella. Avohakkuuilmoitukset tehty lokakuussa 2023. Hakkuualueella silmälläpidettävä laji kuusenhäivelö ja vieressä samassa metsikössä paljon muita uhanalaisia lajeja. Hakkuu pirstoo jo muutenkin pieniä vanhan metsän laikkuja, jotka täyttävät Metso-kriteerit. Avohakkuita tehdään myös Pitkä-Kohman järveen laskevilla rinteillä. Greenpeace
Etelä-Savo
Pääskyniemi / Haukilammen-
vuori / Särkilammenkangas, Mikkeli
Naaranlahti, Savonlinna
Pieni Metso-kriteerit täyttävä järeä ja rehevä, paikoin runsaslahopuustoinen rantakuusikko avohakataan, koska valtio ei halua jättää tätä laajalla alueella ainoaa vanhapuustoista alle kahden hehtaarin metsänriekaletta pystyyn. Aiheesta on keskusteltu Metsähallituksen ja LUKE:n kanssa useaan otteeseen. Laitokset ovat todenneet, että luontokato ja Metso-kriteerit eivät koske heitä tässäkään tapauksessa. Avohakkuun keskelle jätetään monimuotoisuuskulissiksi pieni soistunut painanne, jonka pienilmasto ja valaistusolosuhteet menevät pilalle. Greenpeace
Höykynvuoret, Hirvensalmi
0,62 ha:n avohakkuu Höykynvuoren laella. Luonnonmetsätyöryhmä rajasi kartoilleen suojeluehdotukseksi aiemmista hakkuista säästyneitä muutamia pieniä vanhan metsän sirpaleita yhteensä alle 4 hehtaaria. Greenpeace
Toriseva / Kolonmäki, Mikkeli
Mikkelistä länteen sijaitseva pieni Kolonmäen-Torisevan kohde on silmälläpidettävän vanhojen metsien kuusenhäivelön elinympäristöä. Greenpeace
Kukkarojärvi, Pieksämäki
Luonnonmetsätyöryhmän rajaama alue Pieksämäen Kukkarojärvellä täyttää Metso- suojeluohjelman kriteerit. Kohteella on merkittävät lähivirkistysarvot, siellä on retkeilyreittejä ja nuotiopaikkoja. Sijaitsee lähellä Pieksämäen keskustaa. Kohteella on paljon rakentamatonta rantaa. Töyhtötiaisen elinympäristöä. Laajat hakkuut suunnitteilla sisältäen avo-, harvennus- ja poimintahakkuita. Greenpeace
Syvänlahdenvuori, Savonlinna
Pihlajaveden rannalla Kakonsalossa, Lohikosken valtionmailla sijaitsevan Luonnonmetsätyöryhmän rajauksen pinta-ala on 35 hehtaaria. Siitä syksyllä 2025 tehdyn avohakkuuilmoituksen kohteena on länsireunassa yhden hehtaarin ala järeää kuusikkoa. Avohakkuu ulottuu GTK:n suoaineistojen mukaan uhanalaiselle kangaskorvelle ja sen välittömään läheisyyteen, minkäänlaista suojavyöhykettä korven valaistus- ja kosteusoloille ei näytä olevan jäämässä. Greenpeace
Länsi-Suomi
Keski-Suomi
Egyptinkorpi, Viitasaari
Luonnonmetsätyöryhmän rajaus, noin 14 hehtaaria avohakataan käytännössä kokonaan isoksi aukoksi. Silmälläpidettävät lajit: korpiluppo ja kuusenhäivelö. Metso 1-korpea, joka luonnontilaistuu hyvää vauhtia niin vesitalouden kuin puustorakenteenkin suhteen. Greenpeace
Häntärämeenkangas, Kivijärvi
Tammalahdenkorpi, Kivijärvi
Vaarantuneen töyhtötiaisen elinympäristön hakkuu. Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde on monen muunkin punaisen kirjan lajin elinympäristö. Greenpeace
Säkkisenneva / Säkkilampi, Kivijärvi
Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Pieni, alle kolmen hehtaarin kokoinen Metso-kriteerit täyttävä laikku keskellä hakattuja talousmetsiä. Noin puolet avohakataan, vaikka kohde on täynnä punaisen listan lajeja. Esimerkiksi kantoraippasammal jää 10 metriä avohakkuun reunasta eli luvassa pienilmaston kuivuminen. Greenpeace
Pitkäkorpi, Kivijärvi
Pienenpieni kolmen hehtaarin rajaus josta poimintahakataan noin puolet. Alueellisesti uhanalainen kuusenneulajäkälä, silmälläpidettävä silomunuaisjäkälä, erittäin uhanalainen hömötiainen. Greenpeace
Pirkanmaa
Oriahde, varikon metsä, Orivesi
Pohjanmaa
Pöuskoviken/Pöusko, Vöyri
Etelä-Pohjanmaa
Navettamäki, Ilmajoki
Järeää puustoa kauttaaltaan, valtapuusto reilusti yli satavuotiasta. Jonkin verran keloja, vaikka maapuustoa niukalti. Metso-kelpoista. Ilmajoen kunnan ainoa Luonnonmetsätyöryhmän listalla oleva kohde, kokonaisala 10 hehtaaria. Avohakkuusuunnitelmat 5,2 hehtaaria. Greenpeace
Sysilampi-Maaherransuo, Ähtäri
Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Turvekangas-suo-soistuma-kangas-mosaiikkia, järeää puustoa ja järeääkin lahopuuta, vähintään selkeästi Metso 2 ja osin 1-kriteerit täyttäviä. Paikoin suojeluperusteena hydrologia ja suojavyöhyke suolle. Suohon laskeva rinne on jäkälikkökangas, jossa runsaasti järeitä ylispuita. Erinomaisen tärkeä laidun esimerkiksi metsäpeuralle. Greenpeace
Haukkasalo, Ähtäri
Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Pienialainen kohde, joka sisältää suojavyöhykkeen. 4,5 hehtaarin kohde hakataan käytännössä kokonaan. Uhanalaisten hömö- ja töyhtötiaisen elinympäristöä, Metso 2-metsää. Sekapuusto, kosteista painanteita (nk. soistumia, eli pieniä korpilaikkuja). Korpilaikut Metso 1 ja vähän ojaksi oikaistun puron varressakin ykköstä. Lahopuuta 5–10m3 pääosin, hyvin eri lahoasteet. Aukon laidassa enemmänkin tuulenkaatoja. Greenpeace
Keski-Pohjanmaa
Taskuneva, Lestijärvi
Linjasalmenneva, Lestijärvi
Satakunta
Lakianeva, Jämijärvi
Pieni luonnonmetsätyöryhmän osin kartoittama, osin jatkoselvitykseen kirjattu kohde, jossa avo- ja harvennushakkuusuunnitelma. Uhanalainen hongantorvijäkälä ja alueellisesti uhanalaiset hentoneulajäkälä ja rakkosammal. Greenpeace
Etelä-Suomi
Kanta-Häme
Selänoja-Vantaanjoki, Hausjärvi Riihimäki
Vain viisi kilometriä Riihimäen keskustasta itään sijaitsevan kohteen metsät täyttävät Metso 1- ja 2-arvoluokkien kriteerit. Kohteella on runsaslahopuustoista, monin paikoin rehevää metsää, jopa lehtoa, ja yli 300 metriä Vantaanjoen rantametsää, mikä lisää suojelu- ja monimuotoisuusarvoja huomattavasti.
Kohteella on tehty runsaasti havaintoja uhanalaisista tai vanhaa metsää indikoivista lajeista: vaarantunut aarnisammal, alueellisesti uhanalainen rakkosammal, silmälläpidettävä norjantorvijäkälä sekä indikaattorilajit ruoste- ja rusokääpä. Greenpeace
Päijät-Häme
Riemulankangas, Padasjoki
Uhanalaisten lajien elinympäristöjä Vesijaon alueella, hakkuualueilla esim. aarnisammalta, uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät tulevaisuudessa: metsien uudistamis- ja hoitotoimet. Luonnonmetsätyöryhmän ja ympäristöjärjestöjen rajaamia kohteita. Suojeluarvoa osoittavilla Zonation- kartoilla kohde erottuu selkeästi. Metso-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttyvät. Greenpeace
Kymenlaakso
Juurikkasuo, Virolahti
Virolahden Juurikkasuolla on pääosin tuoreen ja kuivahkon kankaan männikköä sekä runsaspuustoista korpimetsää. Metsät täyttävät Metso-ohjelman suojelukriteerit luokissa 2 ja paikoin 1. Juurikkasuon eheä kokonaisuus on seudun pirstoutuneessa metsämaisemassa suojelullisesti hyvin arvokas.
Luonnonarvoiltaan arvokkaisiin metsiin ei ylipäänsä tulisi enää kohdistaa hakkuita Kaakkois-Suomessa, jossa metsiensuojeluaste on maan matalimpia. Tämä tilanne lisää Juurikkasuon suhteellista merkitystä.
Juurikkasuon hakattavaksi suunnitellulta osalta tunnetaan kolme uhanalaisen rakkosammalen esiintymää sekä silmälläpidettävä norjantorvijäkälä. Greenpeace
Uusimaa
Ilveskallion seudut, Lapinjärvi
Uudenmaan arvokkaimpia vanhojen metsien lintualueita. Luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi useiden vuosien linnustoseurantojen tuloksena. Hömö- ja töyhtötiainen, kanahaukka, monia muita uhanalaisia ja vanhojen metsien lintulajeja vahvoina pesivinä kantoina. Paljon alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisia sammal- ja jäkälälajeja. Greenpeace
Brännängen, Lapinjärvi
Ympäristöjärjestöjen kartoittama kohde. Pieni Metso-kriteerit täyttävä erittäin runsaslahopuustoinen kuusikko jossa avohakkuusuunnitelma. Greenpeace
Vitkälla / Mätäkivenmäki, Ruotsinkylä, Tuusula
Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Runsaslahopuustoinen Metso-kriteerit täyttävä vanha kuusikko, avohakkuu tulossa. Greenpeace
Kiitos Symposium