Luonnonmetsissä tehostettu valvonta

Tule mukaan vahtimaan metsiä,
estetään yhdessä luonnonmetsien hakkuut!

Metsäliike järjestää metsävahtitoimintaa, jossa vahditaan hakkuu-uhan alla olevia monimuotoisia luonnonmetsiä ja muita arvometsiä.

Vahdittavat kohteet ovat pääosin Luonnonmetsätyöryhmän asiantuntijoiden kartoittamia, valtion mailla sijaitsevia monimuotoisia metsiä, joista on löytynyt uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien sekä suojelullisesti arvokkaiden metsien indikaattorilajien esiintymiä. Metsähallitus ei ole tunnustanut.

Luonnonmetsätyöryhmän tieteellisin perustein kartoittamien luonnonmetsien suojelullista arvoa. Näin ollen valtio ei ole suostunut suojelemaan niitä, vaan vetoaa muun muassa Orpon hallituksen poliittisiin vanhojen metsien kriteereihin, joita useat luonnonmetsät eivät täytä. Suomen ympäristökeskus on kuvannut kriteerejä tieteellisen tiedon tarkoitushakuiseksi vääristelyksi.

Mitä metsävahdit tekevät?

Metsävahdit vahtivat metsiä etänä seuraamalla hakkuuilmoituksia esimerkiksi Luontovahti-palvelussa ja tarkkailemalla satelliittikuvia. Lisäksi vahdit käyvät metsissä etsimässä merkkejä alkavista hakkuista sellaisissa kohteissa, joissa on voimassa oleva hakkuuilmoitus. Merkkejä voivat olla esimerkiksi nauhat puissa, auratut tai kunnostetut metsätiet tai paikalle tuodut metsäkoneet.

Joskus hakkuita ei saada estettyä ja silloin Metsäliikkeen keinovalikoimaan kuuluu vielä hakkuiden tuominen julkisuuteen sekä puiden seuraaminen. Elokuussa 2025 Metsäliike seurasi Suomussalmella sijaitsevasta Kaupinvaaran luonnonmetsästä hakattua puuta ja jäljitti kuorman matkan UPM:n sellutehtaalle saakka. Asia nousi julkisuuteen ja sekä metsäyhtiöt että Metsähallitus saivat tapauksen myötä kyseenalaista julkisuutta.

Yksi metsävahtitoiminnan ansioista onkin sen luoma pelotevaikutus. Luontokatohakkuut ovat metsäteollisuuden muutenkin ryvettyneen maineen kannalta ongelmallisia. Metsävahdit tekevät vahdittuja metsiä tunnetuiksi paikallisesti, somessa ja mediassa myös ennen kiistahakkuiden alkamista. Metsävahtitoiminta voi parhaimmassa tapauksessa jopa ennaltaehkäistä hakkuiden suunnittelemista luonnonmetsiin. Mitä tunnetumpi metsä on, sitä paremmin se on turvassa.

Liittyminen ja
käytänteet
pääpiirteissään

Metsävahtitoimintaan pääsee parhaiten mukaan metsävahtikoulutuksen kautta. Tulevat koulutukset ja ilmoittautumislinkit löytyvät Metsäliikkeen osallistu-sivulta

Voit ilmoittautua mukaan myös täyttämällä tämän lomakkeen. (jos lomakkeen kanssa on ongelmia, voit myös laittaa sähköpostia osoitteeseen metsaliike at proton. me)

Pääset mukaan metsävahtien ryhmään ja tekemään yhteistyötä muiden metsävahtien kanssa. Vahdittaviin metsiin tutustuminen onnistuu infopakettien ja karttojen kautta.

Tee metsää
tunnetuksi

Metsän tunnetuksi tekeminen auttaa metsän suojelussa! Mitä enemmän metsällä on mainetta ja puolustajia, sitä vahvempi suoja sillä on!

Metsävahdin
linkit ja vinkit

Tallenne Greenpeacen Metsävahti-koulutuksesta (30min). Tallenteessa on ohjeet esim. hakkuusuunnitelmien tarkasteluun metsäkohteiden karttarajaukseen vertaamalla, lähtien kohdasta 16:40.

Uhatut kohteet kartalla

Metsävahtikohteet

Pohjois-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

Hoikanvaara
Taivalkoski

Posion ja Taivalkosken rajalla sijaitseva kohde. Laajat avohakkuut, joissa aiotaan hakata edellisten suurien aukkojen jatkoksi pois aiemmin säästynyt Hoikanlammen vanha rantametsä uhanalaisine lajeineen sekä erillisenä hakkuut Laitojärven rantametsiin idempänä erillisellä osa-alueella.

Uhanalaisia ja punaisen listan silmälläpidettäviä lajeja: Aarninappu VU x 6, hongantorvijäkälä VU, kantoraippasammal VU, nukkamunuaisjäkälä VU, ryväsjäkälä VU. Kuusenneulajäkälä NT x 2, samettikesijäkälä NT x 2, silomunuaisjäkälä NT x 2, sirppikääpä NT, korpiluppo NT x 4, kuukkeli NT, hömötiainen EN. Greenpeace

Vitikko-Raatevaara, Pudasjärvi

Viisiosainen kohde, yhteispinta-ala 25 hehtaaria.

Useita uhanalaisia ja punaisen listan lajeja, joista osa keinotekoisesti liian pienille säästökuvioille rajattu pois hakkuusta ja osa jätetty suoraan hakkuualueelle; mm. hömötiaisen, kantoraippasammalien ja kuusenneulajäkälän elinympäristö sekä pirstotaan että osittain hakataan kokonaan. Greenpeace

Saarijärvi, Reisjärvi

Reisjärvellä on koko kunnan alueella vain neljä Luonnonmetsätyöryhmän löytämää kohdetta. Niiden yhteispinta-ala on vaatimaton 25 hehtaaria. Paras niistä on Saarijärven pohjoisrannalla. Siellä on luonnontilaisen kaltaisia vanhoja, noin 150-vuotiaita männiköitä pienen lammen, järven ja suon lomassa. Pitkästä lahopuujatkumosta kertoo löydetty silmälläpidettävä sirppikääpä. Greenpeace

Iso Asikkamäki, Pyhäjärvi

2026 hakattavaksi ilmoitetut metsät täyttävät asiantuntijalausunnon mukaan boreaalisen luonnonmetsän luontotyypin kriteerit aiemmista harvennuksista huolimatta. Kohteella on runsas uhanalainen ja punaisen listan lajisto, useita kymmeniä havaintoja. Greenpeace

Kainuu

Karttimonjoki /
Peuro-Ala-Karttimo,
Suomussalmi

Peuron ja Ala-Karttimon rannoille sekä Karttimojoen varteen sijoittuva vanhojen metsien ketju yhdistää toisiinsa Kalevalapuistoon kuuluvat Martinselkosen ja Öllörinsärkän suojelualueet. Metsät ovat yli 120-vuotiaita tuoreen ja kuivahkon kankaan kuusi- ja mäntymetsiä. Ne ovat saaneet kehittyä rauhassa nykyaikaisen metsätalouden ulkopuolella, eikä merkkejä vanhoista harsinnoistakaan monin paikoin juuri näy. Vanhoja puuyksilöitä on paljon, ja lahopuuta on jopa useita kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Jättimäisiä keloja kohoaa kuusikon yläpuolelle. Osa metsistä on kosteita ja korpisia. Alueelta on tehty 176 havaintoa uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista. Greenpeace

Harsuvaarat, Suomussalmi

Suomussalmen Hossan koillispuolella Kuusamon rajalla sijaitsevassa Harsuvaarassa on noin 130 hehtaaria luontoarvoiltaan hyvin merkittäviä vanhoja luonnonmetsiä ja soita. Alueen metsät ovat vanhoja, runsaslahopuustoisia metsiä, joissa puuston rakenne on luonnontilaisen kaltainen. Uhanalaista ja punaisen listan silmälläpidettävää lajistoa on äärimmäisen runsaasti, reilusti yli 200 havaintoa. Suot ovat ojittamattomia, vesitaloudeltaan luonnontilaisia. Greenpeace

Iso-Valkeinen, Kuhmo

Iso-Valkeisen rantakaistaleet ovat kapeita, aiemmissa hakkuissa jätettyjä vesistöjen suojavyöhykkeitä, lähes kulisseja. Nyt nämä pienet luonnontilaisen kaltaiset vanhat männiköt aiotaan avohakata käytännössä kokonaan, koska Metsähalllitus on jostain syystä muuttanut suojavyöhykkeitä koskeavia ohjeitaan. Hakkuun kohteena on myös kokonaan aiemmin säästetty muutaman hehtaarin järveen pistävä ehjä niemi. Järven itälaidalla kulkee UKK-retkeilyreitti kapealla kahden vesistön välisellä kannaksella – sekin aiotaan avohakata. Greenpeace

Paljakka, Suomussalmi

Suomussalmen Juntusrannan kylän lähellä sijaitseva Paljakka on lähinnä mäntyvaltaisten kuivien kankaiden hallitsema, monin paikoin erittäin edustava vanha metsä, jossa elää runsas uhanalainen ja punaisen listan lajisto. Notkoissa on paikoin myös kuusivaltaisia osia. Paljakkalammen rannalle ja Paljakkapuron itäpuolelle Metsähallitus aikoo avo- ja harvennushakkuita. Greenpeace

Lampokangas, Yli-Vuokki Suomussalmi

Lampokankaalla on 19 hehtaaria avohakkuuilmoituksia, joista osa on selkeästi luonnonmetsää. Hakkuualueisiin kuuluu harvahkon oloisten männikköjen lisäksi mm. kuusivaltaisia ja sekapuustoisia, luonnontilaisen kaltaisia 129-153 ja 154-178- vuotiaita metsiä, jotka ovat lukuisten uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Näihin kuuluvat esimerkiksi uhanalaiset vanhojen, varjoisten kangasmetsien ja korpien laji kantoraippasammal sekä aarninappu ja metsälovisammal. Greenpeace

Karhuviidanmaa, Suomussalmi

Jälleen kerran ollaan paikassa, jossa luonnonsuojelualue on rajattu avosuolle, ja suon laidan aiemmissa avohakkuissa säästynyt reunametsä on jätetty ulos suojelualueesta. Metsää on aiemmin käsitelty hakkuilla, mutta luonnonmetsän piirteitä on edelleen riittävästi, eikä kohde parane hakkuilla. Greenpeace

Kaupinlampi, Suomussalmi

Vanhaa metsää suoraan Riuskanselkosen suojelualueeseen rajautuen kohdassa, jossa suojelualueen rajaus on tyypillisen suomalaisen epätieteellinen, viivasuoraan rajattu: on suojeltu puuton avosuo jota mikään ei uhkaa, ja jätetty suon reunametsät suojelematta. Greenpeace

Portinvaara / Haaposensuo, Suomussalmi

154-178-vuotiasta metsää jossa runsaasti vanhojen metsien tunnusmerkkejä kuten kilpikaarnaisia aiempien puustosukupolvien mäntyjä, keloja, lahopuuta, naavaa ja luppoa. Noin 9 hehtaaria avohakkuita Metsähallituksen suunnitelmakartoilla. Greenpeace

Ruottusenvaara, Suomussalmi

Kahden suojelualueen välinen alue, joka ollaan pirstomassa avohakkuilla.

Runsaasti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja, useita kymmeniä havaintoja. Metson soidinpaikka, paikallisten asukkaiden yhteydenottojen mukaan tärkeä riista-alue. Greenpeace

Tihkuvaara, Suomussalmi

Vanhaa metsää kahtena eri saarekkeena, joista toinen rajautuu suoraan viereiseen suojelualueeseen luonnontilaisen suon erottamana. Runsaasti lahopuuta niin että näkyy talvella hangen päällekin ja luonnontilaisen kaltainen rakenne, keski-ikä 154-178 vuotta ja seassa aiempien puustosukupolvien kilpikaarnaisia mäntyjä joista ei kaikista riitä kädet ympäri. Aiotut avohakkuut 3,3 hehtaaria. Greenpeace

Hyödynaho, Hyrynsalmi

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus, joka käytännössä kokonaan menossa avohakattavaksi, keskelle tehdään pienenpieni harvennusläntti. Laajalla alueella ainoa vanhapuustoinen saareke valtavien läpihakattujen nuorten ja yksipuolisten talousmetsien keskellä. Greenpeace

Kivijärvi, Ristijärvi

Kivijärven metsät ovat osa Luonnonmetsätyöryhmän raportissa 3/2022 esiteltyä Kuhmon ja Ristijärven rajamailla sijaitsevaa kohdetta nimeltään Sutisenjärvi-Kivijärvi. Nyt uudet avohakkuut uhkaavat Kivijärven länsipuolen metsiä kuukkelin ja hömötiaisen elinympäristössä. Greenpeace

Hevoshuuhdinsuo-Vuosilukulampi, Kuhmo

Vuosangan ampuma-alueella sijaitsevan Vuosilukulammen maastossa on noin 25 hehtaaria Luonnonmetsätyöryhmän kartoittamaa luonnonmetsää ja niihin liittyen muutama hehtaari ympäristöjärjestöjen rajauksiin sisältyvää käsitellympää vanhapuustoista metsää suojavyöhykkeeksi. Greenpeace

Lappi

Laukkujärvi, Posio

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Harvennushakkuita nykymetsätaloudelta aiemmin säästetyissä 70–160 metriä leveissä järvenrantakaistoissa. Pääosin mäntyvaltaista, paikoin kuusivaltaista vanhaa luonnonmetsää. Aiemmista hakkuista huolimatta valtapuustossa huomattavan paljon yli 200-vuotiaita mäntyjä ja kuusia, joukossa myös järeitä aihkeja. Erittäin järeääkin keloa löytyy jonkin verran. Lahopuun määrä vaihtelee voimakkaasti, välillä 5–30 m3/ha. Keskimäärin lahopuuta arviolta 15 m3/ha. Jatkumo lahopuun laadun osalta hyvä, mistä kertoo jo lajistokin. Elävä puusto voimakkaan eri-ikäisrakenteista. Kohteella on erittäin runsas vanhojen metsien uhanalainen ja silmälläpidettävä lajisto, peräti 16 eri uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymää joista 40 havaintoa. Greenpeace

Akonvaara, Posio

Voimassaolevia hakkuusuunnitelmia Veresahon ja Syrjälamminahon osa-alueella, Akonvaaran-Aneenvaaran suojelualueesta aikanaan ilman perusteita pois jätetyissä alarinteiden metsissä. Reheviä, osin lehtomaisia kuusivaltaisia metsiä, paljon lähdevaikutusta. Käyttöhistoriaa on, mutta metsissä säilynyt luonnontilaisuuden elementtejä hyvin ja ne ovat nyt luonnontilaistumassa nopeasti. Lehtipuuarvoja hyvin. Runsas punaisen listan lajisto, mm. aarninappu ja kantoraippasammal sekä metso. Greenpeace

Käyrästunturi, Rovaniemi

Käyrästunturi on tunnettu vanhojen männiköiden luonnehtimana virkistysalueena. Sen historiaan sisältyy laajalti melko voimakkaitakin harvennusluonteisia hakkuita, mutta metsät ovat säästyneet avohakkuilta pitkään 2010-luvulle asti. Näin Käyrästunturi on säilyttänyt erämaisen, vanhan metsän tunnelmaa henkivän luonteensa. Greenpeace

Lomperovaara, Rovaniemi

Lomperovaaran pohjoisrinteillä vanhapuustoisten ja eri-ikäisrakenteisten mäntyvaltaisten kuivahkojen kankaiden vallitseman maiseman painanteissa esiintyy edustavia kuusivaltaisia korpia ja kausikosteikkoja. Metsäkortekorpien kosteassa pienilmastossa, vanhojen raitojen ja haapojen kuorella sekä lahopuilla, esiintyy erittäinkin harvinaisia ja uhanalaisia vanhan metsän lajeja. Greenpeace

Vittaoja, Rovaniemi

Vittaojan luonnonmetsä koostuu valtaosin Vittaojaan viettävän notkelman rehevistä korvesta tai kosteasta tuoreesta kankaasta, ja lisäksi kuivahkon kankaan vanhapuustoisesta männiköstä alueen etelä- ja koillisnurkassa. Mäntyvaltaisilla kankailla menneiden hakkuiden jälkiä on nähtävillä, mutta vanhapuustoisina, lahopuustoisina ja eri-ikäisrakenteisina niiden suojeluarvo on selkeä. Luonnonmetsätyöryhmä

Yli-Säynäjävaara, Rovaniemi

Yli-Säynäjävaaran alueella Luonnonmetsätyöryhmän rajauksissa on 30 hehtaaria erittäin edustavia vanhoja luonnonmetsiä, joissa monisatavuotiaat aiempien puustosukupolvien aihkimännyt ja muut luonnonmetsien tunnukset näkyvät selkeästi. Noin 10 hehtaaria on Luonnonmetsätyöryhmän raportin jälkeen näyttänyt siirtyneen Metsähallituksen ns. luontokohteiksi, mutta alueella on edelleen myös hakkuusuunnitelmia. Greenpeace

Harrivaara, Rovaniemi

Tiaisen kylästä n. 6 km luoteeseen sijaitsevassa Harrivaarassa on noin 35 hehtaaria vanhaa metsää, josta Metsähallituksen säästökohteissa noin 10 hehtaaria ja Luonnonmetsätyöryhmän rajauksessa 25 hehtaaria.

Suojelemattomalla osa-alueella on avo- ja pienaukkohakkuusuunnitelmia. Kohde on luonnontilaisen kaltaista vanhaa metsää jossa luonnonmetsän rakenne on selkeästi säilynyt, vaikka vanhoja kantoja paikoin metsäkuvassa näkyykin. Greenpeace

Saari-Jouttiselkä, Rovaniemi

6 hehtaarin vanha metsä Saari-Jouttiselän suojelualueen itäpuolella. Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Koko kohde avohakkuusuunnitelman kohteena. Greenpeace

Itä-Suomi

Pohjois-Karjala

Vaikkojoki, Juuka
Kohmansalo, Heinävesi

Kohmansalon metsät Heinäveden ja Leppävirran rajalla ovat pieniä luonnonmetsien rippeitä laajassa maisemassa. Luonnonmetsätyöryhmän rajaamaan kohteeseen sisältyy useita osa-alueita. Kohmansalon Luukonlahdella kahden hehtaarin avohakattavaksi merkitty rinne on kokonaisuutena Metso 2-luokkaa, aivan itäreunaltaan lähempänä Metso 1:stä. Kuviolla uhanalaiset kantoraippasammal ja hömötiaisia. Greenpeace

Iso Hovivaara, Lieksa

Nuoresta iästä huolimatta suojelullisesti arvokas metsä, jossa esiintyy uhanalaisia ja vanhaa metsää indikoivia lajeja. Vaatelias lajisto kertoo hyvästä lehtipuuston ja lahopuun jatkumosta. Metsä kytkeytyy ympäröiviin vanhempiin metsiin, joissa esiintyy mm. liito-oravaa.

Alueelle ilmoitettu lokakuussa 2025 paljon hakkuita, joista useat harvennushakkuut ja yksi avohakkuu osuu luonnonmetsätyöryhmän rajauksen alueelle.

Peurajärvi, Nurmes

Peurajärven alue sijaitsee Hiidenportin kansallispuiston ja Paistinvaaran vanhojen metsien suojelualueen välissä, joten sen merkitys ekologisena yhteytenä on suuri. Metsistä suurin osa on harjujen ja rantojen luonnehtimia, vähintään Metso 2-luokan erirakenteisia männiköitä, joiden ikä vaihtelee arviolta 100 ja 150 vuoden välillä. Etenkin rannoilta löytyy satojen vuosien ikäisiä aihkimäntyjä ja keloja. Luonnonmetsistä suurin osa kuuluu suosittuun Peurajärven virkistysalueeseen. Kohteen metsissä havaittiin 6 uhanalaista, 7 silmälläpidettävää ja 3 muuta vanhojen metsien lajia. Lisäksi havaittiin vaarantunut pyy sekä silmälläpidettävät pohjansirkku ja järripeippo. Alueelle on suunniteltu laajat hakkuut, joita vastustavat mm. paikalliset partiolaiset ja retkeilijäyhdistys. Greenpeace

Haapavaara, Nurmes

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Haapavaaran länsirinteen tuoreet ja kuivahkot kankaat ja Viinasuon räme ovat paikoin kallioisia, mutta melko järeäpuustoisia männiköitä, joissa esiintyy ylispuina suuria kilpikaarnaisia petäjiä ja kuusen alikasvos on paikoin runsas. Puuston ikä on paikoin 180 vuotta. 2010-luvun hakkuut ovat supistaneet alueen luonnonmetsien pinta-alaa huomattavasti. Jäljellä olevat metsät täyttävät Metso-ohjelman kriteerit pääosin luokassa 1, osin luokassa 2. Kohteella havaittiin 4 vaarantunutta, 6 silmälläpidettävää ja 2 vanhojen metsien indikaattorilajia. Greenpeace

Takkaniemi-Keskisalo / Hyövynlahti, Heinävesi

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Esimerkkikohde rajautuu Kermajärven Natura-alueeseen sen kaakkoisosassa. Kohde on osa laajempaa Takkaniemen-Hyövynniemen luonnoltaan arvokasta suojelematonta valtionmaakokonaisuutta. Hakkuualueilla on runsaasti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymiä: yhteensä niiltä on tehty 31 havaintoa 11 eri vanhojen metsien lajista, mm. vanhojen metsien ikoninen tyyppilaji raidankeuhkojäkälä sekä hömö- ja töyhtötiainen. Greenpeace

Valkeisneva/Polvijärvi, Heinävesi

Alueella on mäntyvaltaisia, osin hyvin kivikkoisia luonnonmetsiä, joiden kehitykseen metsäpaloilla on ollut suuri vaikutus. Laajalti erirakenteisissa metsissä on paitsi erikorkuisia palokantoja, myös etelässä hyvin harvinaiseksi käyneitä aihkimäntyjä ja järeitä mäntymaapuita. Jatkumon säilymisestä kertoo esimerkiksi se, että lajilöytöjen joukossa on ikimänniköiden laji aihkinahka (Crustoderma corneum). Luonnonmetsätyöryhmä

Saunamäki / Sahanlahti, Heinävesi

Palokin vieressä sijaitseva rantametsä mäen päällä, lähes Lintulan luostarin pihapiirissä. Polkuja rannassa. Uhanalaista ja punaisen listan lajistoa runsaasti. Greenpeace

Pohjois-Savo

Korppinotko, Leppävirta

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde tunnetulla kuukkelialueella. Avohakkuuilmoitukset tehty lokakuussa 2023. Hakkuualueella silmälläpidettävä laji kuusenhäivelö ja vieressä samassa metsikössä paljon muita uhanalaisia lajeja. Hakkuu pirstoo jo muutenkin pieniä vanhan metsän laikkuja, jotka täyttävät Metso-kriteerit. Avohakkuita tehdään myös Pitkä-Kohman järveen laskevilla rinteillä. Greenpeace

Etelä-Savo

Pääskyniemi / Haukilammen-
vuori / Särkilammenkangas, Mikkeli

Särkilammenkankaan metsät olisivat tärkeä laajennus pienelle Kilpuinlammen luonnonsuojelualueelle. Luonnonmetsätyöryhmän rajaama kohde on kooltaan vaatimattomat 6,5 hehtaaria, ja sille suunnitellut, voimassaolevat hakkuuilmoitukset ovat avo- ja harvennushakkuita, jotka pirstoisivat kohteen pilalle. Greenpeace

Naaranlahti, Savonlinna

Pieni Metso-kriteerit täyttävä järeä ja rehevä, paikoin runsaslahopuustoinen rantakuusikko avohakataan, koska valtio ei halua jättää tätä laajalla alueella ainoaa vanhapuustoista alle kahden hehtaarin metsänriekaletta pystyyn. Aiheesta on keskusteltu Metsähallituksen ja LUKE:n kanssa useaan otteeseen. Laitokset ovat todenneet, että luontokato ja Metso-kriteerit eivät koske heitä tässäkään tapauksessa. Avohakkuun keskelle jätetään monimuotoisuuskulissiksi pieni soistunut painanne, jonka pienilmasto ja valaistusolosuhteet menevät pilalle. Greenpeace

Höykynvuoret, Hirvensalmi

0,62 ha:n avohakkuu Höykynvuoren laella. Luonnonmetsätyöryhmä rajasi kartoilleen suojeluehdotukseksi aiemmista hakkuista säästyneitä muutamia pieniä vanhan metsän sirpaleita yhteensä alle 4 hehtaaria. Greenpeace

Toriseva / Kolonmäki, Mikkeli

Mikkelistä länteen sijaitseva pieni Kolonmäen-Torisevan kohde on silmälläpidettävän vanhojen metsien kuusenhäivelön elinympäristöä. Greenpeace

Kukkarojärvi, Pieksämäki

Luonnonmetsätyöryhmän rajaama alue Pieksämäen Kukkarojärvellä täyttää Metso- suojeluohjelman kriteerit. Kohteella on merkittävät lähivirkistysarvot, siellä on retkeilyreittejä ja nuotiopaikkoja. Sijaitsee lähellä Pieksämäen keskustaa. Kohteella on paljon rakentamatonta rantaa. Töyhtötiaisen elinympäristöä. Laajat hakkuut suunnitteilla sisältäen avo-, harvennus- ja poimintahakkuita. Greenpeace

Syvänlahdenvuori, Savonlinna

Pihlajaveden rannalla Kakonsalossa, Lohikosken valtionmailla sijaitsevan Luonnonmetsätyöryhmän rajauksen pinta-ala on 35 hehtaaria. Siitä syksyllä 2025 tehdyn avohakkuuilmoituksen kohteena on länsireunassa yhden hehtaarin ala järeää kuusikkoa. Avohakkuu ulottuu GTK:n suoaineistojen mukaan uhanalaiselle kangaskorvelle ja sen välittömään läheisyyteen, minkäänlaista suojavyöhykettä korven valaistus- ja kosteusoloille ei näytä olevan jäämässä. Greenpeace

Länsi-Suomi

Keski-Suomi

Egyptinkorpi, Viitasaari

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus, noin 14 hehtaaria avohakataan käytännössä kokonaan isoksi aukoksi. Silmälläpidettävät lajit: korpiluppo ja kuusenhäivelö. Metso 1-korpea, joka luonnontilaistuu hyvää vauhtia niin vesitalouden kuin puustorakenteenkin suhteen. Greenpeace

Häntärämeenkangas, Kivijärvi

Voimakkaasti hakattujen talousmetsämaisemien keskelle jäänyt Metso-kriteerit täyttävä vanhapuustoinen metsikkö, jossa monin paikoin runsaasti lahopuuta ja paljon uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Kohteen arvoa nostaa läheisen Viinakankaan äärimmäisen lajirikas vanha metsä, joka on myös jäänyt toistaiseksi suojelematta. Greenpeace

Tammalahdenkorpi, Kivijärvi

Vaarantuneen töyhtötiaisen elinympäristön hakkuu. Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde on monen muunkin punaisen kirjan lajin elinympäristö. Greenpeace

Säkkisenneva / Säkkilampi, Kivijärvi

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Pieni, alle kolmen hehtaarin kokoinen Metso-kriteerit täyttävä laikku keskellä hakattuja talousmetsiä. Noin puolet avohakataan, vaikka kohde on täynnä punaisen listan lajeja. Esimerkiksi kantoraippasammal jää 10 metriä avohakkuun reunasta eli luvassa pienilmaston kuivuminen. Greenpeace

Pitkäkorpi, Kivijärvi

Pienenpieni kolmen hehtaarin rajaus josta poimintahakataan noin puolet. Alueellisesti uhanalainen kuusenneulajäkälä, silmälläpidettävä silomunuaisjäkälä, erittäin uhanalainen hömötiainen. Greenpeace

Pieni Kiesin, Saarijärvi

Suunniteltu avohakkuu kohdistuu sekapuustoiseen METSO 2 -luokan tuoreeseen kangasmetsään Natura-alueen reunalla. Suojelualue on puutteellisesti rajattu ja aiottu hakkuu heikentää kokonaisuuden suojeluarvoja. Greenpeace

Kotakangas, Karstula

2,5 hehtaaria kasvatushakkuuta, jolla pilataan Luonnonmetsätyöryhmän rajaama pieni alle 3 hehtaarin kohde. Metsä on aiemmasta ojituksesta huolimatta hyvin säilynyt sekapuustoinen korpi, jossa haapaa. Greenpeace

Pirkanmaa

Oriahde, varikon metsä, Orivesi

Varikon metsä sijaitsee Oriahteella, Oriveden taajaman välittömässä läheisyydessä.

Kohde kuuluu sekä Luonnonmetsätyöryhmän että ympäristöjärjestöjen arvokkaina pitämiin kohteisiin. Kohde on myös paikallisesti tärkeä virkistysalue. Greenpeace

Häilykangas, Ikaalinen

Pieni, 4 hehtaarin Metso- ohjelman suojelukriteerit täyttävä vanha metsä keskellä raskaasti hakattuja talousmetsiä. Lahopuuta, yksittäisiä järeitä haapoja, kilpikaarnaisia mäntyjä, pieniä soistumia. Greenpeace

Jänisjärvet Hotinneva, Parkano

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Kohteen luoteisosassa lahopuuta metsäkuvassa runsaasti, järeitä haapoja ja koivuja. Ojitettu 1948 jälkeen mutta suojeluarvot nyt puustossa. Erottuu Zonation-aineistossa suojelunarvoisena kohteena. Lajihavaintoina silmälläpidettävä korpiluppo ja erittäin uhanalainen hömötiainen. Greenpeace

Korkeakangas, Parkano

Korkeakangas on pieni, 5 hehtaarin kokoinen Luonnonmetsätyöryhmän rajaama kaksiosainen kohde, jossa Metso-ohjelman kriteerit täyttyvät. Kohde on kokonaan suunniteltu hakattavaksi, pääosin aukoksi. Rajaukseen kuuluu n. 200 metriä luonnonuomaisen Ritajoen rantaa. Greenpeace

Särkijärvet, Parkano

Vähä- ja Iso Särkijärvien alue Parkanon pohjoisossa Kurikan rajalla on luonnonkaunis, laaja ja ehjä metsä-, järvi- ja suokohde, jolla on monimuotoisuusarvojen lisäksi selkeästi korkeat virkistys- ja maisema-arvot. Suunnitellut hakkuut muuttaisivat alueen luonnetta olennaisesti. Greenpeace

Isoviita, Ylöjärvi

Metsät ovat Metso-ohjelman suojelukriteerit täyttäviä vanhoja metsiä, lahopuuta paikoin runsaasti, korpijuotti, lajeina mm. pohjantikka ja töyhtötiainen.

Sijaitsee Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välisellä ns. Korpikäytävä-alueella, jota on rankasti hakattu viime vuosina. Kohde sijaitsee myös laajemmalla Luonnonmetsätyöryhmän esittämällä Kansallispuistoverkon kehittämisalueella, Helvetinjärven ja Seitsemien puistot yhdistävällä laajennusalueella. Greenpeace

Kantolammi-Iso-Tuhkuri, Ylöjärvi

Luonnonmetsätyöryhmän rajauksissa Kantolammin, Vehmaankankaan ja Iso-Tuhkurin alueilla on 33 hehtaaria Metso-kriteerit täyttäviä metsiä. Hakkuuaikeita on nyt Vehmaankankaalla ja Kantolammin itäpuolisella mäellä.

Kohde sijaitsee Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen välimaastossa ja kuuluu tammikuussa 2026 julkistettuun Kansallispuistoverkoston kehittäminen- hankkeessa esitettyihin puistojen laajennusalueisiin. Greenpeace

Pirttineva, Ylöjärvi

Kohde on kansallispuiston esitetyllä laajennusalueella ja Luonnonmetsätyöryhmän mukaan osin tiheää erirakenteista männikköä, osin kosteaa kuusivaltaista metsää. Vanhan metsän uhanalaista lajeista havaittu kantoraippasammal. Greenpeace

Suolijärvi-Peippokylä, Ylöjärvi

Luonnonmetsätyöryhmän Suolijärvi-Peippokylän rajauksissa on hajanaisia, suhteellisen pienialaisia vanhan ja varttuneen metsän kohteita yhteensä n. 62 hehtaaria Suolijärven luonnonsuojelualueen ja Kurun taajaman välissä. Greenpeace

Susitörmänmaa, Ylöjärvi

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus 9,9 hehtaaria. Siitä suurin osa Metsähallituksen hakkuusuunnitelman kohteena. Täyttää kirkkaasti Metso-ohjelman suojelukriteerit. Lahopuuta on riittävästi ja korpisuutta esiintyy. Sijaitsee voimakkaasti muokatun yksipuolisen talousmetsämaiseman keskellä, kuten luonnonmetsien sirpaleet yleensäkin. Greenpeace

Pohjanmaa

Pöuskoviken/Pöusko, Vöyri

Kohteelle on suunniteltu avo- ja harvennushakkuita noin 7,5 hehtaarin aloille. Ne pirstoisivat kokonaisuuden pilalle ja kohdistuisivat suojelullisesti arvokkaisiin metsiin. Kohteen uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja ovat mm. liito-orava, aarnisammal, silonaava ja erittäin uhanalainen partanaava. Greenpeace

Etelä-Pohjanmaa

Navettamäki, Ilmajoki

Järeää puustoa kauttaaltaan, valtapuusto reilusti yli satavuotiasta. Jonkin verran keloja, vaikka maapuustoa niukalti. Metso-kelpoista. Ilmajoen kunnan ainoa Luonnonmetsätyöryhmän listalla oleva kohde, kokonaisala 10 hehtaaria. Avohakkuusuunnitelmat 5,2 hehtaaria. Greenpeace

Sysilampi-Maaherransuo, Ähtäri

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Turvekangas-suo-soistuma-kangas-mosaiikkia, järeää puustoa ja järeääkin lahopuuta, vähintään selkeästi Metso 2 ja osin 1-kriteerit täyttäviä. Paikoin suojeluperusteena hydrologia ja suojavyöhyke suolle. Suohon laskeva rinne on jäkälikkökangas, jossa runsaasti järeitä ylispuita. Erinomaisen tärkeä laidun esimerkiksi metsäpeuralle. Greenpeace

Haukkasalo, Ähtäri

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Pienialainen kohde, joka sisältää suojavyöhykkeen. 4,5 hehtaarin kohde hakataan käytännössä kokonaan. Uhanalaisten hömö- ja töyhtötiaisen elinympäristöä, Metso 2-metsää. Sekapuusto, kosteista painanteita (nk. soistumia, eli pieniä korpilaikkuja). Korpilaikut Metso 1 ja vähän ojaksi oikaistun puron varressakin ykköstä. Lahopuuta 5–10m3 pääosin, hyvin eri lahoasteet. Aukon laidassa enemmänkin tuulenkaatoja. Greenpeace

Riutto, Ähtäri

Luonnonmetsätyöryhmä on rajannut järven rannat suojavyöhykkeiksi erämaiselle järvelle. Metsissä on paikoin luonnonmetsän piirteitä ja kohde sopii erinomaisesti ennallistumaan ja palautumaan luonnontilaan. Lisähakkuita tällaiset kohteet eivät tarvitse. Greenpeace

Hauinniemi, Ähtäri

Ähtärin keskustan koillispuolella Välivedellä Hauinniemen ranta-alueet ovat vanhaa pääosin mäntyvaltaista luonnonmetsää. Alue on maisemallisestikin komea ja lähellä taajamaa sillä on myös suuri virkistyskäyttöarvo.

Niemessä kiertää käytetty kinttupolku. Ranta-alueiden männyt ovat yleisesti yli 150-vuotiaita. Paikoin on myös kuusivaltaista vanhaa luonnonmetsää, jossa on jättikokoisia haapoja, rajauksen pohjoisosassa myös korpisuutta. Greenpeace

Keski-Pohjanmaa

Taskuneva, Lestijärvi

Taskuneva sijaitsee luonnonsuojelualueiden ja Linjasalmennevan välittömässä läheisyydessä, Lestijärven ja Halsuan rajan tuntumassa. Avohakkuun uhkaama alue on ojittamatonta METSO 2- luokan kangasrämettä ja isovarpurämettä. Metsässä on runsaasti palokantoja, joilla kasvaa silmälläpidettävää palosuomujäkälää. Keloilta löytyy niin ikään silmälläpidettävää kelohurmejäkälää. Metsähallitus on ilmoittanut kohteelle avohakkuut, vaikka puuston kasvu on heikkoa.

Linjasalmenneva, Lestijärvi

10 hehtaarin avohakkuu uhkaa Linjasalmennevan metsää, joka rajautuu suoraan Linjasalmennevan-Tynnyrinevan soidensuojelualueeseen. Metsä on harvennettua, varttunutta METSO 2- luokan kuivahkoa ja tuoretta kangasmetsää, jossa on runsaasti palokantoja ja -keloja. Silmälläpidettäviä lajeja ovat muun muassa palosuomujäkälä ja aarniluppo. Alueeseen kuuluu myös vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaista kangaskorpea ja kangasrämettä sekä keskiosan laaja haaparyhmä.

Satakunta

Lakianeva, Jämijärvi

Pieni luonnonmetsätyöryhmän osin kartoittama, osin jatkoselvitykseen kirjattu kohde, jossa avo- ja harvennushakkuusuunnitelma. Uhanalainen hongantorvijäkälä ja alueellisesti uhanalaiset hentoneulajäkälä ja rakkosammal. Greenpeace

Etelä-Suomi

Kanta-Häme

Selänoja-Vantaanjoki, Hausjärvi Riihimäki

Vain viisi kilometriä Riihimäen keskustasta itään sijaitsevan kohteen metsät täyttävät Metso 1- ja 2-arvoluokkien kriteerit. Kohteella on runsaslahopuustoista, monin paikoin rehevää metsää, jopa lehtoa, ja yli 300 metriä Vantaanjoen rantametsää, mikä lisää suojelu- ja monimuotoisuusarvoja huomattavasti.

Kohteella on tehty runsaasti havaintoja uhanalaisista tai vanhaa metsää indikoivista lajeista: vaarantunut aarnisammal, alueellisesti uhanalainen rakkosammal, silmälläpidettävä norjantorvijäkälä sekä indikaattorilajit ruoste- ja rusokääpä. Greenpeace

Päijät-Häme

Riemulankangas, Padasjoki

Uhanalaisten lajien elinympäristöjä Vesijaon alueella, hakkuualueilla esim. aarnisammalta, uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät tulevaisuudessa: metsien uudistamis- ja hoitotoimet. Luonnonmetsätyöryhmän ja ympäristöjärjestöjen rajaamia kohteita. Suojeluarvoa osoittavilla Zonation- kartoilla kohde erottuu selkeästi. Metso-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttyvät. Greenpeace

Apajaistenkorpi-Neitsyenkorpi-Kulonpalonkangas, Padasjoki

Uhanalaisten ja punaisen listan lajien elinympäristöjä Vesijaon alueella. Luonnonmetsätyöryhmän ja ympäristöjärjestöjen rajaamia kohteita. Metso-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttyvät. Greenpeace

Siltalansuo, Padasjoki

Uhanalaisten lajien elinympäristöjä Vesijaon alueella, kohteella mm. aarninappu sekä erittäin uhanalainen hömötiainen. Greenpeace

Kymenlaakso

Juurikkasuo, Virolahti

Virolahden Juurikkasuolla on pääosin tuoreen ja kuivahkon kankaan männikköä sekä runsaspuustoista korpimetsää. Metsät täyttävät Metso-ohjelman suojelukriteerit luokissa 2 ja paikoin 1. Juurikkasuon eheä kokonaisuus on seudun pirstoutuneessa metsämaisemassa suojelullisesti hyvin arvokas.

Luonnonarvoiltaan arvokkaisiin metsiin ei ylipäänsä tulisi enää kohdistaa hakkuita Kaakkois-Suomessa, jossa metsiensuojeluaste on maan matalimpia. Tämä tilanne lisää Juurikkasuon suhteellista merkitystä.

Juurikkasuon hakattavaksi suunnitellulta osalta tunnetaan kolme uhanalaisen rakkosammalen esiintymää sekä silmälläpidettävä norjantorvijäkälä. Greenpeace

Uusimaa

Ilveskallion seudut, Lapinjärvi

Uudenmaan arvokkaimpia vanhojen metsien lintualueita. Luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi useiden vuosien linnustoseurantojen tuloksena. Hömö- ja töyhtötiainen, kanahaukka, monia muita uhanalaisia ja vanhojen metsien lintulajeja vahvoina pesivinä kantoina. Paljon alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisia sammal- ja jäkälälajeja. Greenpeace

Brännängen, Lapinjärvi

Ympäristöjärjestöjen kartoittama kohde. Pieni Metso-kriteerit täyttävä erittäin runsaslahopuustoinen kuusikko jossa avohakkuusuunnitelma. Greenpeace

Koivualhonmäki, Lapinjärvi

Alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mm. rakkosammal, korpiluppo, kantoraippasammal. Metso-ohjelman suojelukriteerit täyttäviä vanhapuustoisia metsiä. Greenpeace

Vitkälla / Mätäkivenmäki, Ruotsinkylä, Tuusula

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Runsaslahopuustoinen Metso-kriteerit täyttävä vanha kuusikko, avohakkuu tulossa. Greenpeace

Kiitos Symposium
Suojeluehdotus Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen välille!